Sanomalehtikeskustelu ydinjätteen KBS-3-loppusijoitusmenetelmän riskeistä Suomessa ja Ruotsissa

Abstract

Ydinjätteen loppusijoitus on ydinvoiman elinkaareen liittyvä seikka, jota ei ole vielä aloitettu missään. Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteen loppusijoituksessa aiotaan käyttää Ruotsissa kehitettyä KBS-3-menetelmää, jonka turvallisuus on kuitenkin herättänyt keskustelua niin asiantuntijoiden kesken kuin julkisuudessa. KBS-3-loppusijoitusmenetelmän turvallisuuteen liittyvä riskikeskustelu on lähes kyseenalaistanut menetelmän käytön Ruotsissa, kun taas Suomessa keskustelu on yleistynyt myöhemmin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja vertailla ydinjätteen KBS-3- loppusijoitusmenetelmään liittyvien riskien käsittelemistä sanomalehtikeskustelussa Suomessa ja Ruotsissa. Aineistona tutkielmassa toimi kahden suomalaisen, Helsingin Sanomien sekä Aamulehden ja kahden ruotsalaisen, Dagens Nyheterin sekä Svenska Dagbladetin sanomalehdissä ydinjätettä käsitelleet artikkelit, jotka ilmestyivät vuosien 2008–2015 aikana. KBS-3- loppusijoitusmenetelmän riskejä käsitelleitä artikkeleita näistä oli yhteensä 75 kappaletta. Keskustelua tarkasteltiin ensin kvantitatiivisesti määrällisen sisällönerittelyn avulla ja toiseksi laadullisesti teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta. Riskiä lähestyttiin tutkielmassa SARF-teorian sekä aiemman yhteiskunnallisen riskitutkimuksen viitekehyksessä. SARF-teoria toimi tutkielmassa analyyttisena viitekehyksenä, jonka avulla keskustelussa ilmeneviä teemoja tarkasteltiin. Tutkielman määrällisessä sisällönerittelyssä havaittiin, että uutisoinnin määrä ja syklisyys noudattivat molempien maiden sanomalehdissä melko samaa linjaa. Eroja maiden riskikeskustelun välillä oli taas havaittavissa ääneen päässeiden puhujien osalta, sillä suomalaisissa sanomalehdissä puhujina toimi selvästi enemmän yksittäisiä kansalaisia, kun taas ruotsalaisissa sanomalehdissä asiantuntijat ja viranomaiset olivat puhujina suomalaislehtiä enemmän. Tutkielman laadullisen analyysin kautta taas havaittiin, että argumentointitavat ja riskien kehystykset olivat suomalaisten ja ruotsalaisten sanomalehtien välillä osittain samanlaiset, mutta myös vaihtelua maiden välillä löytyi muun muassa keskustelun painopisteissä. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisessa ja ruotsalaisessa sanomalehtikeskustelussa KBS-3-loppusijoitusmenetelmän riskeistä on sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että Suomessa ydinjätteeseen liittyvien riskien määrittely jätetään pitkälle alan asiantuntijoille, kun taas Ruotsissa keskusteluun hyväksyttävän riskin tasosta on mahdollista osallistua useamman toimijan kesken.