Hoivatyö muutoksessa : suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa
Julkaistu sarjassa
YFI julkaisujaPäivämäärä
2018NORDCARE2-tutkimushanke on pohjoismaisen tutkijaryhmän vuonna 2015 toteuttama
uusintatutkimus kymmenen vuotta aiemmasta tutkimuksesta, joka tuotti ensimmäistä
kertaa vertailukelpoista tietoa hoivatyön työtehtävistä ja työolosuhteista eri
Pohjoismaissa. Tämä raportti esittää hankkeen keskeisimmät tulokset suomalaisen
hoivatyön näkökulmasta. NORDCARE2-hankkeen kyselyaineisto kerättiin syksyllä
2015. Suomessa tutkimuksen otoksena toimi molemmilla kerroilla Superin, JHL:n ja
Tehyn vanhustyötä tekevästä jäsenkunnasta tehty satunnaisotos. Sairaanhoitajat eivät
sisälly tutkimukseen. Vuonna 2005 kysely lähetettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja
Tanskassa kussakin 1200 vastaajalle ja vuonna 2015 2000 vastaajalle. Vuonna 2005
tutkimuksen vastausprosentti oli 72 ja kymmenen vuotta myöhemmin 55 prosenttia. Henkilökunnan ikärakenteessa on tapahtunut muutos, kun yksi suuri ikäluokka on vuoden
2005 jälkeen jäänyt eläkkeelle ja nuoret työntekijät ovat tulleet tilalle. Tämä
sukupolvenvaihdos on nostanut myös henkilökunnan koulutustasoa. Raportin tulokset osoittavat useita huolestuttavia kehityssuuntia suomalaisessa
vanhushoivatyössä. Jotkut yksittäiset asiat ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan, mutta
yleiskuva suomalaisen vanhustyön tilasta ja kehityksestä on negatiivinen.
Ympärivuorokautisessa hoivassa eli laitoshoidossa ei ole juurikaan tapahtunut positiivista
kehitystä ja kotihoidon työolosuhteet ovat heikentyneet aiemmasta. Kotihoidossa on tapahtunut vuosien 2005 ja 2015 välillä enemmän muutoksia kuin
laitoshoidossa. Asiakasmäärät ovat nousseet jokaisessa työvuorossa merkittävästi ja tämä
on johtanut suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaineen nousuun Pohjoismaiden
korkeimmalle tasolle. Kiristynyt työpaine näkyy sekä palkallisen että palkattoman ylityön
lisääntymisenä. Luottamus kotihoidon työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä on
kärsinyt, sillä työntekijät ovat kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa ja esimiehen tuen
vähentyneen ja samaan aikaan työhönsä kohdistuvan kontrollin lisääntyneen. Kotihoidon työntekijät ovat aiempaa huomattavasti huolestuneempia terveydestään ja
turvallisuudestaan. Samaan aikaan väkivalta ja sen uhka sekä myös seksuaalinen häirintä
ja työntekijöihin kohdistuva kritiikki ovat nousseet Suomen kotihoidossa selvästi muita
Pohjoismaita yleisemmiksi. Suomalainen kotihoidon henkilökunta on myös
sairauslomilla muita maita enemmän. Suomalaiset työntekijät ovat myös Pohjoismaiden
kriittisimpiä hoivan laadun ja yksilöllisyyden suhteen. Työntekijöiden riittämättömyyden
tunteet ovat kasvaneet, koska he eivät koe pystyvänsä tarjoamaan asiakkailleen riittävää
hoitoa ja henkilöstön vähäisyyden pelätään usein aiheuttavan riskejä asiakkaille. Kaiken
kaikkiaan kotihoidon työntekijät arvioivat työolosuhteittensa viimeaikaisen kehityksen
olleen kielteistä. Tämän tuloksena nykyisen työnsä lopettamista vakavasti harkitsevien
osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vuonna 2015 jopa kaksi viidestä
(41 %) kotihoidon työntekijästä harkitsi lopettamista. Laitoshoidon (ml. erimuotoiset asumispalveluyksiköt) puolella kymmenen vuoden aikana
tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisempiä, mutta toisaalta lähtötilanne oli
4
laitoshoidossa monessa suhteessa kotihoitoa heikompi. Muiden Pohjoismaiden
laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli vuonna 2015 arkisin päivävuorossa 26–65
prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi. Iltavuorossa Ruotsin ja Norjan hoitoyksiköiden
henkilöstömitoitus oli puolestaan 49–60 prosenttia korkeampi kuin Suomessa ja
Tanskassa. Työ laitoshoidossa on raskaampaa kuin kotihoidossa, ja henkilökunnan fyysiset ja
henkiset rasitusoireet ovat hyvin yleisiä. Huomattava muutos on ollut laitoshoidon
työntekijöiden kasvanut huoli omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Väkivaltaa tai
sen uhkaa viikoittain kokevien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja oli
vuonna 2015 peräti 40 prosenttia. Väkivallan lisäksi myös seksuaalinen häirintä on
suomalaisissa laitoksissa lisääntynyt ja on jo yleisintä Pohjoismaissa.
Kuten kotihoidossa, suomalaiset hoivatyöntekijät ovat laitoshoidossakin Pohjoismaiden
kriittisimpiä hoidon yksilöllisyyden sekä asiakkaille aiheutuvien riskien suhteen.
Suomessa ja Tanskassa kaksi viidestä laitoshoidon työntekijästä ei itse haluaisi vanhana
ottaa vastaan oman yksikkönsä tarjoamaa apua. Työntekijöiden kokema työn
kontrollointi on kasvanut myös laitoshoidossa ja samaan aikaan vaikutusmahdollisuudet
oman työn organisointiin ovat vähentyneet. Hoitajien näkemys työn saamasta
arvostuksesta oli heikolla tasolla niin 2005 kuin 2015. Myös laitoshoidossa suomalainen
henkilökunta katsoo työolosuhteidensa heikentyneen aiemmasta, ja työnsä lopettamista
harkitsee tässäkin ryhmässä lähes kaksi viidestä (38 %).
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-7372-8ISSN Hae Julkaisufoorumista
2342-3366Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Hoivan tekijät : suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa tarkastelussa
Kröger, Teppo; Leinonen, Anu; Vuorensyrjä, Matti (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
Asiakkaat osana suomalaista sosiaalityön tutkimusta: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Niemelä, Emilia (2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään suomalaiseen sosiaalityön asiakkaista tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten sosiaalityön asiakkaita ja asiakasnäkökulmaa on hyödynnetty ... -
Ympäristökysymys suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa
Närhi, Kati; Matthies, Aila-Leena (Jyväskylän yliopisto, 2018) -
The epistemological complexity of ideal care : long-term care professionals’ perspectives
Hämäläinen, Antti (Policy Press, 2022)The article elaborates what aspects of knowledge eldercare workers describe concerning everyday long-term care practices. The article utilises a thematic analysis of Finnish long-term care workers’ semi-structured interviews ... -
Vaativaa sosiaalityötä vakavien ongelmien parissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus suomalaisesta gerontologisen sosiaalityön tutkimuksesta 2000-luvulla
Röppänen, Riikka (2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan gerontologista sosiaalityötä suomalaisen tutkimuksen perusteella. Tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä teemoja gerontologisessa sosiaalityössä on tutkittu Suomessa 2000-luvulla ja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.