Show simple item record

dc.contributor.advisorHaimi Jari
dc.contributor.authorSaarikoski, Eemeli
dc.date.accessioned2018-02-26T07:47:44Z
dc.date.available2018-02-26T07:47:44Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1858355
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57179
dc.description.abstractKantojen ja hakkuutähteiden korjuu on viime vuosina yleistynyt metsänhoidollinen toimenpide, jolla voidaan lisätä uusiutuvan metsäperäisen bioenergian tuotantoa. Etenkin kantojen korjuu on voimaperäinen toimenpide, jonka kaikkia ympäristövaikutuksia ei vielä tiedetä. Kantojen korjuu heikentää esimerkiksi lahopuusta riippuvaisten kaarnakuoriaisten (Scolytinae) elinmahdollisuuksia. Kaarnakuoriaisilla on tärkeä rooli metsien luontaisessa häiriödynamiikassa ja ne tuottavat metsiin monille eliölajeille elintärkeää lahopuuta tappamalla heikentyneitä puita. Kaarnakuoriaisten kyky tappaa hyväkuntoisiakin puita massaesiintymien aikaan aiheuttaa kuitenkin huolta metsänomistajien keskuudessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, houkuttelevatko päätehakkuualojen kannot ja hakkuutähdekasat kaarnakuoriaisia. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko kannon koolla, muiden sen ympärillä olevien kantojen etäisyydellä tai lähialueen kantojen kokonaismäärällä yhteyttä kannoille päätyvien kaarnakuoriaisten yksilö- ja lajimäärien kanssa. Aineisto kerättiin Keski-Suomessa kuusta (Picea abies) kasvaneilta päätehakkuualoilta ristikkoikkunapyydyksillä. Hakkuualoja oli kaksi, joille molempiin asetettiin kaksi kuuden ikkunapyydyksen muodostamaa pyydysryhmää (toistoa). Pyydyksiä asetettiin kussakin toistossa kolmeen eri kohteeseen: kannoille, hakkuutähdekasoihin ja erilleen näistä kahdelle etäisyydelle metsän reunasta. Aineisto kerättiin 7.4.–1.7.2017. Aineistosta analysoitiin kantojen ja hakkuutähteiden houkuttelevuutta vertaamalla eri kohteille päätyneiden kaarnakuoriaisten yksilö- ja lajimääriä sekä viiden runsaimman lajin yksilömääriä. Kantomuuttujien ja kaarnakuoriaisten kokonaisyksilö- ja lajimäärien sekä viiden runsaimman lajin yksilömäärien välistä yhteyttä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Tutkimuksessa saatiin yhteensä 3641 kaarnakuoriaisyksilöä 20 lajista. Kaarnakuoriaisten kokonaisyksilömäärät olivat korkeampia kannoilla kuin muilla kohteilla. Kaarnakuoriaislajeja tuli enemmän kannoille kuin muille kohteille etenkin myöhemmillä pyyntijaksoilla, ja runsaimmista lajeista esimerkiksi havutikaskuoriaisen ja kannonhutikirjaajan havaittiin suosivan kantoja. Hakkuutähdekasat eivät houkutelleet minkään kaarnakuoriaislajin yksilöitä. Kannon koko, muiden sen lähellä olleiden kantojen etäisyys tai lähiympäristön kantojen kokonaismäärä eivät vaikuttaneet kannolle päätyvien kaarnakuoriaisten yksilö- tai lajimääriin tai viiden runsaimman lajin yksilömääriin. Koska kannot houkuttelevat kaarnakuoriaisia ja niiden tiedetään olevan tärkeä resurssi monelle lajille, voi kantojen laajamittainen korjuu heikentää kaarnakuoriaisten elinmahdollisuuksia metsämaisemassa.fi
dc.description.abstractHarvesting of stumps and logging residues has become more common practise in Finland in last few years. These practises increase the amount of renewable bioenergy that can be harvested from clear cutting areas. All environmental effects of stump harvesting have not been investigated and it might threaten diversity of saproxylic organisms. Bark beetles (Scolytinae) are saproxylic beetles whose biodiversity might be affected by these new practises. Bark beetles have an important role in natural disturbance dynamics because they increase the volume of dead wood by killing weakened trees. During mass outbreaks bark beetles can also kill healthy trees. Bark beetles may cause economical risk and therefore their population sizes are controlled by forest hygienic practises. The aim of this study was to find out whether stumps or logging residues attract bark beetles. The aim was also to find out if the stump size, the number of nearby stumps or the distance to few other stumps affects the abundance of bark beetles on stumps. Bark beetles were collected with window-traps at two Norway spruce (Picea abies) dominated clear-cuts in Jyväskylä in Central-Finland. Two replicate trap groups were set up in both clear cuts. In each replicate group traps were set in three different locations (at two distances from the clear-cut edge): on stumps, piles of logging residues and open ground. Bark beetles were collected from the end of April to the beginning of July. Effects of trap location on the numbers of barks beetles, number of species and numbers of individuals in the most common species were analysed. Correlations between the number of bark beetles and the stump data were tested with Pearson’s correlation coefficients. Totally, 3641 bark beetle individuals were caught, and they belonged to 20 species. There were more beetles on stumps than on other locations. There were more bark beetle species on stumps than on other locations especially on later sampling periods. Trypodendron lineatum and Dryocoetes autographus were more abundant on stumps than on other locations. Logging residues did not attract individuals of any bark beetle species. The size of stumps, the number of nearby stumps or the distance of few other stumps didn’t affect the abundance of bark beetles on stumps. According to these results stumps attract bark beetles in clear cutting areas. Stumps constitute a great part of dead wood resources in Finnish coniferous forests and they play an important role in biodiversity conservation. Therefore, they should not be systematically harvested from clear cutting areas.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (24 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheravohakkuu
dc.subject.otherhakkuutähteet
dc.subject.otherkaarnakuoriaiset
dc.subject.otherkannot
dc.subject.otherkantojen korjuu
dc.subject.otherlahopuu
dc.titleKantojen ja hakkuutähteiden vaikutukset kaarnakuoriaisten parveiluun päätehakkuualoilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201802261596
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineBiologian opettajankoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher education programme in Biologyen
dc.date.updated2018-02-26T07:47:44Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi4014
dc.subject.ysoavohakkuut
dc.subject.ysohakkuutähteet
dc.subject.ysokaarnakuoriaiset
dc.subject.ysokannot
dc.subject.ysolahopuut


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record