Maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksiin liittyvät tekijät

Abstract

Suomeen muuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden on vaikeaa päästä yhdenvertaisesti mukaan yhteiskuntaan. Tässä tutkielmassa tarkastelen maahan muuttaneiden sosiaalista osallisuutta Amartya Senin ja Martha C. Nussbaumin kehittämän toimintamahdollisuusteorian kautta. Tutkimustehtäväni on kartoittaa maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksiin liitty- viä tekijöitä kahdella pienehköllä paikkakunnalla. Erityisesti tarkastelen tekijöitä, jotka liittyvät peruspalveluiden muuntamiseen toimintamahdollisuuksiksi ja tekijöitä, jotka liittyvät työllistymiseen. Huomioin myös pienten, maaseutumaisten paikkakuntien erityispiirteitä. Aineisto koostuu kahdessa eri hankkeessa vuosina 2015 ja 2016–2017 tehdyistä neljästä yksilö- ja 11 ryhmähaastattelusta, joiden teemoina olivat eri työntekijöiden ja maahan muuttaneiden näkemykset palvelujen toimivuudesta ja työllistymiseen liittyvistä seikoista. Haastattelut on analysoitu sisällönanalyysillä.

Maahan muuttaneilla heikko kielitaito ja tietämys palveluista ja ennen kaikkea se, miten näitä seikkoja palveluissa huomioidaan, vaikuttaa siihen, miten palvelut edistävät heidän toiminta- mahdollisuuksiaan. Näitä toimintamahdollisuusvajeita tulisi palveluissa kompensoida kaikin tavoin, jotta voitaisiin puhua yhdenvertaisuudesta. Mm. asiakaslähtöinen, henkilökohtainen palvelu, aikaresurssin lisääminen sekä tulkkipalvelujen ja selkokielen käyttö auttavat maahan muuttaneita palvelujen hyödyntämisessä. Myös palveluohjaus on tärkeää. Ennakkoluulot ja rasismi estävät maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksia ja työllistymistä, ja rasismia löytyy sekä palveluista että työnantajien asenteista.

Koulutus- ja työvoimapolitiikan järjestelmälähtöisyys vaikuttaa maahan muuttaneiden työllistymiseen ja toimintamahdollisuuksiin yleisemminkin. Jotta koulutuksesta tulisi aitoja toimin- tamahdollisuuksia, pitäisi koulutuksen olla sopivan tasoista (erityisesti kielikoulutus) ja laadukasta, ja siihen pitäisi liittyä myös tarvittava tuki. Tällä hetkellä tuki puuttuu mm. toisen asteen koulutuksesta. Maahan muuttaneet tarvitsisivat konkreettista apua työllistymisessä, mutta peruspalveluissa, kuten työvoimapalveluissa, sitä ei saa, vaan se jää hanketoiminnan varaan. Yhteiskunnan ja kuntien kannattaisi panostaa koulutukseen ja peruspalveluihin.

Paikkakuntien pienuus ja pitkät välimatkat supistavat palveluvalikoimaa, mutta vahvuutena näkyy joidenkin palvelujen joustavuus. Ihan pienillä paikkakunnilla maahan muuttaneet voivat päästä hyvin mukaan kyläyhteisön arkeen, varsinkin jos maahan muuttaneiden tuloa on kunnassa valmisteltu etukäteen yhdessä asukkaiden kanssa. Paikallispolitiikka voi vaikuttaa maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksiin myös niitä huonontaen.