Show simple item record

dc.contributor.advisorKarkulehto, Sanna
dc.contributor.authorJämsä, Miina
dc.date.accessioned2017-12-07T19:32:04Z
dc.date.available2017-12-07T19:32:04Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1805070
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56171
dc.description.abstractKäsittelen maisterintutkielmassani seksuaalisen väkivallan ruumiillista kokemusta, häpeää ja tapahtuneesta kertomista Katja Ketun romaanissa Kätilö (2011). Tarkastelen sitä, miten seksuaalisen väkivallan ruumiillinen kokemus kuvataan Kätilössä, ja millainen on seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä häpeän dynamiikka. Ruumiillisuuden performatiivisen viitekehyksen kautta pyrin sellaiseen luentaan, jossa kokemuksen materiaalinen luonne tulee näkyviin. Tutkimukseni liittyy feministiseen kirjallisuudentutkimukseen, ja sen tieteidenvälisyys näkyy lähteissä, jotka kuuluvat esimerkiksi yhteiskuntatieteisiin ja sukupuolentutkimukseen. Analysoin Kätilöä esitellen sen omintakeista ruumiillista kerrontaa ja kieltä. Tunteet, seksuaalisen väkivallan kokemus ja väkivallan vaikutus ruumiiseen tulevat kerronnassa esiin vahvasti ja samastuttavasti. Häpeän dynamiikasta nousevat esiin romaanin naisten väliset suhteet, joissa näkyy seksuaalisen väkivallan aiheuttama häpeä ja syyllisyys, mutta myös selviytyminen, huolenpito ja jaettu kokemus. Uhriuden käsite on keskeinen, sillä se tavoittaa tapahtuneen vääryyden, mutta merkitsee myös yhteiskunnassa häpeällisenä pidettyä heikkoutta. Kätilössä uhrius ei kuitenkaan kokonaan määritä naisia, vaan esimerkiksi nautinto ja rakkaus laajentavat kuvaa uhrista toimijaksi. Päähenkilön lapsuudessa kokema seksuaalinen hyväksikäyttö tulee esiin suhteessa suojattityttö Mashaan. Kokemuksen aiheuttama häpeä näkyy vaikeutena osoittaa hellyyttä, ja toisaalta haluna suojella viattomuutta. Tutkielman lopuksi etenen kertomisen ja tunteiden sanallistamisen analyysiin. Kertominen kirjoittamalla kirjemäisesti auttaa käsittelemään tunteita ja kokemuksia. Myös päähenkilön henkilökohtainen jumalasuhde auttaa selviämään, ja siihen liittyy halu kertoa ja tunnustaa. Kielellä on valta vaientaa, määritellä ja tehdä tunteista totta. Kieli ei kuitenkaan aina täysin riitä kuvaamaan ruumiissa koettua väkivaltaa. Kaunokirjallisuuden kielen mahdollisuudet nousevatkin esiin vaihtoehtoisena tapana käsitellä aihetta.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (67 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherKettu, Katja
dc.title"Johon ei ole kajottu, ei voi ymmärtää" : seksuaalisen väkivallan ruumiillinen kokemus, häpeä ja kertominen Katja Ketun romaanissa Kätilö
dc.title.alternativeSeksuaalisen väkivallan ruumiillinen kokemus, häpeä ja kertominen Katja Ketun romaanissa Kätilö
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201712074540
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjallisuusfi
dc.contributor.oppiaineLiteratureen
dc.subject.methodFeministinen kirjallisuudentutkimus
dc.date.updated2017-12-07T19:32:04Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi304
dc.subject.yso1940-luku
dc.subject.ysosotakokemukset
dc.subject.ysoseksuaalinen hyväksikäyttö
dc.subject.ysoseksuaalirikokset
dc.subject.ysoraiskaus
dc.subject.ysoruumiillisuus
dc.subject.ysohäpeä
dc.subject.ysokerronta
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright