"Ebeneserin lastentarhan lapset" muistelevat : Ebeneserin lastentarhan toiminta 1920-1950 -luvuilla

Abstract

Päiväkodeissa ja päivähoidon piirissä toimitaan tiettyjen asiakirjojen ohjaamina, mistä tärkeimpinä mainittakoon varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Jotta voidaan ymmärtää ja tarkastella nykyistä toimintaa varhaiskasvatuksessa, on syytä perehtyä myös varhaiskasvatuksen historiaan ja siihen, mistä toiminta on lähtenyt muotoutumaan, siihen mitä se tänä päivänä on. On tärkeää miettiä kysymystä, miten tähän on tultu ja miksi päiväkodeissa toimitaan tietyillä tavoilla. Tärkeää on myös pohtia sitä, näkyykö tämän päivän toiminnassa samankaltaisuutta verrattuna historiaan.

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää varhaiskasvatuksen ja lastentarhan historiaa maassamme. Tavoitteena oli kuvata Ebeneserin lastentarhan toimintaa 1900-luvun alkupuoliskolla silloisten lastentarhalaisten muistoissa, selvittämällä millaisia toimintaa lastentarhassa oli ja miten nämä toiminnat koettiin.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 1920–1950-luvuilla lapsina Ebeneserin lastentarhassa olleet nykyiset aikuiset. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, mikä ilmenee niin aineiston laadullisuudessa kuin aineiston analyysissäkin. Aineistona, joka voidaan määritellä muistitietoaineistoksi, oli Ebeneserin lastentarhaa 1920–1950-luvuilla käyneiden henkilöiden litteroidut haastattelut. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimus osoitti, että Ebeneserin lastentarhassa oli monipuolista toimintaa, jossa mukana oli hyvin paljon Fröbel -pedagogista ajattelua. Toiminnan taustalla korostui myös kristillisyys. Toimintaan lastentarhassa kuului rutiinit, joista haastatelluilla oli muistoja liittyen päivärytmiin, siisteyteen ja hygieniaan, ruokailuun ja lepoon. Lisäksi lastentarhassa oli erilaista toimintaa sisällä, joka käsitti leikki, laulu- ja satuhetket, askartelut ja kädentaidot sekä työkasvatuksen. Myös toiminta ulkona kuului lastentarhan toimintaan, josta muistettiin ulkoiluvälineet ja ulkoleikit eri vuodenaikoina, työtehtävät sekä karkailut ulkoilusta. Lisäksi muistoja oli retkistä ja juhlista. Haastatellut muistivat ja olivat kokeneet toiminnan yksilöllisesti eri tavoin; pääasiassa muistot ja kokemukset olivat myönteisiä. Haastattelut etenivät vapaasti ja painottuivat eri tavoilla, joten yleisesti ottaen muistoista ei pystynyt koostamaan yksiselitteistä, yhtenäistä ajatusta toiminnasta. Usein muistamista varjostamassa oli myös unohtaminen.

Asiasanat: varhaiskasvatuksen historia, Ebeneserin lastentarha, lastentarhan toiminta, muistitietotutkimus, muisti, muistelu