Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorErola, Markus
dc.contributor.advisorAlén, Raimo
dc.contributor.authorKauppi, Tatu
dc.date.accessioned2017-11-02T11:27:55Z
dc.date.available2017-11-02T11:27:55Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1737071
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55758
dc.description.abstractPolymeerien, kuten märkälujaliimojen, analysoiminen on ollut nykyisillä menetelmillä erittäin työlästä tai hidasta. Pyrolyysi edustaa kuitenkin menetelmää, jolla esikäsittely ja aika saadaan minimiin. Menetelmässä näyte pilkotaan pienemmiksi yhdisteiksi, jolloin näyte saadaan helpommin analysoitavaan muotoon. Yleisimmin pyrolyysiä käytetään yhdessä kaasukromatografian kanssa. Työn kirjallisessa osassa perehdyttiin yleisimpien märkälujaliimojen valmistukseen, rakenteisiin ja ominaisuuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin myös läpi pyrolyysin periaatteet, sovellukset sekä kartongin ja eräiden märkälujaliimojen pyrolyysituotteet. Lisäksi työssä perehdyttiin typpimäärityksiin. Työn kokeellisessa osassa kehitettiin määritysmenetelmä erilaisille märkälujaliimoille pyrolyysi-kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Käytetyt märkälujaliimat olivat ureaformaldehydi, melamiiniformaldehydi, glyoksaalipolyakryyliamidi, polyaminoamidiepikloorihydriini ja kitosaani. Märkälujaliimoista selvitettiin tunnistamiseen käytetyt signaalit vertailemalla puhtaiden märkälujaliimojen kromatogrammeja puukuitupohjaisten massojen muodostamiin kromatogrammeihin. Lisäksi märkälujaliimoille tehtiin mahdollisimman tarkat kvantitatiiviset analyysit. Jokaiselle märkälujaliimalle, lukuun ottamatta ureaformaldehydiä, löydettiin tunnistamiseen soveltuvat signaalit, mutta toteamisrajat jäivät osalla yhdisteistä toivottua korkeammiksi. Varsinkin glyoksaalipolyakryyliamidin tapauksessa toteamisraja jäi niin korkeaksi, että pitoisuuksilla, joilla sitä tuotteissa esiintyy, sitä ei välttämättä voida tunnistaa. Kvantitatiiviset määritykset olivat odotetusti melko epätarkkoja, joten määrälliseen tutkimukseen kyseinen menetelmä soveltuu huonosti.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (99 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othermärkälujaliimat
dc.subject.otherpyrolyysi
dc.subject.otherpyrolyysianalyysi
dc.subject.otherglyoksaalipolyakryyliamidi
dc.subject.otherpolyaminoamidiepikloorihydriini
dc.subject.otherureaformaldehydi
dc.subject.othermelamiiniformaldehydi
dc.subject.otherkitosaani
dc.titleMärkälujaliimojen määritys pyrolyysi-kaasukromatografi-massaspektrometrillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201711024116
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosKemian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Chemistryen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSoveltava kemiafi
dc.contributor.oppiaineApplied Chemistryen
dc.date.updated2017-11-02T11:27:56Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4036
dc.subject.ysoliimat
dc.subject.ysobiopolymeerit
dc.subject.ysopolymeerikemia
dc.subject.ysokemiallinen analyysi
dc.subject.ysokuivatislaus
dc.subject.ysokaasukromatografia
dc.subject.ysomassaspektrometria
dc.subject.ysokitosaani
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot