"Virkistykseksi sekä ruumiille että sielulle" : yhdistysten huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905
Suomalainen yhteiskunta oli muutoksessa 1800-luvun lopulla, jolloin maan teollistuminen ja kaupungistuminen alkoivat. Maaseudulta kaupunkiin muuttanut tilaton väestö tarvitsi vanhojen lähisuhteidensa tilalle uusia sosiaalisia verkostoja samalla kun siirtyminen palkkatyöhön loi mahdollisuuden uudenlaiselle vapaa-ajan toiminnalle. Näitä tarpeita täyttämään perustettiin fennomaanisen ihanteen pohjalta toimineita järjestöjä, jotka olivat yläluokan johtamia ja joiden tarkoituksena oli tarjota rahvaalle sivistävää huvitoimintaa.
Tutkin pro gradu -työssäni keskisuomalaisia yhdistyksiä – naisyhdistystä, vapaapalokuntaa, raittiusseuraa, nuorisoseuraa ja työväenyhdistystä – niiden vuosina 1880–1905 järjestämien huvitapahtumien näkökulmasta. Tutkin sitä, kuinka paljon kukin yhdistys huvitapatumia järjesti, millaista ohjelmaa tapahtumissa tarjottiin ja yhdistysten välisiä eroja huvien suhteen. Lisäksi tutkin sitä, miten yhteiskunnassa vallinneet hierarkiat ja normit vaikuttivat huvitoimintaan sekä sitä, mikä oli huvien ja ajan yhteiskunnallisten muutosten suhde.
Jyväskylässä eniten huveja järjesti vapaapalokunta, joka leimautui kaupungin huviyhdistykseksi. Maaseudulla taas eniten huveja järjesti nuorisoseura, jonka onnistui ensimmäisenä vakiinnuttaa toimintansa maaseutupitäjissä, joissa yhdistysten keskinäinen kilpailu oli kovaa. Maaseudulla huveja järjestettiin eniten kesäkuukausina, jolloin Jyväskylän seminaarilaiset ja sivistyneistö tulivat maaseutupitäjiin lomaviettoon. Kaupungeissa huveja järjestettiin eniten syys- ja talviaikaan. Huvien ohjelmisto oli harkitussa suhteessa sivistävää ja huvittavaa, koostuen esimerkiksi musiikista, tanssista, esitelmistä, puheista ja runoista. Eniten huvittavaa ohjelmistoa tarjosivat vapaapalokunta ja työväenyhdistys, kun raittiusseura taas pitäytyi vakavassa ohjelmistossa.
Järjestöt eivät onnistuneet pyrkimyksessään yhdistää säätyjä huvitapahtumien avulla, vaan huvielämä oli kahtiajakautunutta, jolloin rahvas ja säätyläistö huvittelivat erillään. Säätyhierarkiat näkyivät huvielämässä esimerkiksi suhtautumisessa tanssiin ja alkoholiin, joiden molempien nähtiin olevan vahingollisia rahvaalle, mutta säätyläistön parissa niitä pidettiin kulttuuriharrastuksina. Samoin huveissa näkyivät myös sukupuolihierarkiat, jotka rajoittivat naisten osallistumista huvitilaisuuksiin.
Vuonna 1899 alkaneet venäläistämistoimet pakottivat säätyläistön ottamaan rahvaan mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan – vastustamaan koettua sortoa lakoilla ja adresseilla. Työväestö pääsi ensi kertaa vaikuttamaan poliittisesti, mikä antoi sille tilaisuuden tiedostaa oman asemansa yhteiskunnassa. Vuoden 1905 suurlakko muutti lopullisesti säätyjen välisiä voimasuhteita ja nosti työväestön omaehtoiseksi toimijakseen, jolloin myös sen vapaa-ajanvietto irtautui säätyläistön ohjailusta.
...


Alternative title
Yhdistysten huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905Keywords
huvitapahtumat kansalaisjärjestöt nuorisoseura vapaapalokunta naisyhdistys työväenyhdistys raittiusseura kansalaisyhteiskunta 1800-luku huvitilaisuudet vapaa-ajantoiminnat kulttuuriharrastukset nuorisoseurat palokunnat naisjärjestöt työväenyhdistykset raittiusseurat vapaa sivistystyö sääty-yhteiskunta historia Jyväskylä Keski-Suomi
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24888]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Venäjän yhtenäistämispolitiikka Pietarin suomalaisten muistelmissa 1899-1917
Ikonen, Sampo (2022)Tutkielma käsittelee, kuinka Venäjän harjoittama 1900-luvun alun yhtenäistämispolitiikka vaikutti Pietarissa eläneiden suomalaisten elämän eri osa-alueisiin. Tutkielman aikarajaus sijoittuu helmikuun manifestin (1899) ja ... -
Sisaret, toverit : naisten järjestäytyminen, ryhmätietoisuus ja kansalaistuminen Jyväskylässä 1800-luvun lopulta 1930-luvulle
Kokko, Marja (University of Jyväskylä, 1998) -
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Ruuskanen, Petri; Jousilahti, Julia; Faehnle, Maija; Kuusikko, Kirsi; Kuittinen, Outi; Virtanen, Johanna; Strömberg, Lisbeth (Valtioneuvoston kanslia, 2020)Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, ... -
From estate representation to the representation of the people and the nation in the Age of Revolutions
Ihalainen, Pasi; Haaparinne, Zachris (Edward Elgar, 2020)In the Age of Revolutions, the legitimacy of political rule was increasingly derived in Western countries from popular sovereignty realised through parliamentary representation. This chapter analyses how the members of the ... -
Ajatuksella ja ahkeruudella kolmen suvun vaiheista neljältä vuosisadalta
Karonen, Petri (Agricola, Suomen humanistiverkko, 2018)Perttu Immonen yhdistää teoksessaan mielenkiintoisesti ja elävästi mikro- ja makrohistorian varhaismodernin ajan Suomessa. Hän seuraa kronologisesti kolmen eri seutukunnan: LänsiSuomen Sastamalan, Itä-Suomen Rantasalmen ...