dc.contributor.advisor | Raittila, Raija | |
dc.contributor.author | Schumilov, Outi | |
dc.date.accessioned | 2017-08-31T08:35:32Z | |
dc.date.available | 2017-08-31T08:35:32Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1720853 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55227 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella pedagogisia toimintaympäristöjä 6-vuotiaiden lasten kasvatuksessa Suomessa ja Hollannissa sekä selvittää, löytyykö niiden välillä eroja tai yhtäläisyyksiä. Tutkimus rajattiin, mukaillen varhaiskasvatuksen laatuun keskittyviä tutkimuksia, tarkastelemaan pedagogisia strategioita sekä puitetekijöitä.
Tutkimus oli laadullinen, ja se toteutettiin pääosin etnografian periaatteita noudattaen. Tutkimuksessa näkyy myös poikkikulttuurisen sekä vertailevan tutkimuksen ominaispiirteitä. Aineisto koostui havainnointimuistiinpanoista, valokuvista sekä havainnointipäiväkirjasta. Aineistot kerättiin kahdesta suomalaisesta esiopetusryhmästä sekä kahdesta hollantilaisesta koululaisryhmästä. Havainnointeja tehtiin jokaisessa ryhmässä noin viikon ajan. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoitti, että havainnoiduissa hollantilaisissa ryhmissä käytettiin
enemmän eriyttämistä pedagogisena strategiana 6-vuotiaiden lasten opetuksessakuin Suomessa havainnoiduissa esiopetusryhmissä. Viimeksi mainittujen ryhmien opetuksessa korostui enemmän toiminnallisen oppimisen strategiat. Hollannin ryhmät käyttivät enemmän teknologiaa opetuksen tukena kuin Suomen havainnointiryhmät, vaikka sitä korostettiin enemmän Suomen varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Huomattavin ero puitetekijöissä oli aikuisten ja lasten suhdeluvut. Suomen ryhmissä oli keskimäärin vähemmän lapsia aikuista kohti kuin Hollannin ryhmissä. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurien väliset erot pedagogisissa toimintaympäristöissä näkyvät helpommin pedagogisten strategioiden myötä, joita ohjaa kuitenkin myös varhaiskasvatuksen puitetekijät. | fi |
dc.description.abstract | The aim of this study is to observe pedagogical environments in Education
for six-year-old children in Finland and in the Netherlands and to find possible similarities or differences in them. This study was delimited, paraphrasing research about the quality qualifications of Early Childhood Education, to observe the pedagogical strategies and structural conditions.
This study was carried out with qualitative approach and followed the
principals of ethnography. Some features of cross-cultural and comparative
research is also seen in this study. The data conducted of field notes, pictures and field diary with refinements and conversations with teachers. The observational data was collected in two Finnish preschool groups and two Dutch school groups. One week of observations were carried out in each group. The data was analysed using inductive content analysis.
The research showed that the Dutch groups used differentiating as
a pedagogical strategy more than the Finnish groups. In the latter, functional learning strategies were highlighted. The Dutch groups used technology as a tool in teaching more than the Finnish although the Finnish theoretical framework highlighted it more. The most notable difference in the structural conditions was found in the adult-child ratio. Finnish groups there was on average less children per adult than in the Dutch groups. Based on this study it can be stated that cultural differences in pedagogical environments can be seen well in pedagogical strategies which are however, also guided by the structural conditions. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (94 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | 6-vuotiaiden opetus | |
dc.subject.other | relationaalinen ympäristö | |
dc.title | Pedagogical environments in education for six-year-old children in Finland and in the Netherlands | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201708313626 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Kasvatustieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Education | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Varhaiskasvatus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Early Childhood Education | en |
dc.subject.method | Kvalitatiivinen tutkimus | |
dc.date.updated | 2017-08-31T08:35:32Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 104 | |
dc.subject.yso | varhaiskasvatus | |
dc.subject.yso | pedagogiikka | |
dc.subject.yso | esikouluikäiset | |
dc.subject.yso | toimintaympäristö | |
dc.subject.yso | oppimisympäristö | |
dc.subject.yso | etnografia | |
dc.subject.yso | kulttuurienvälinen tutkimus | |
dc.subject.yso | vertaileva tutkimus | |
dc.subject.yso | Alankomaat | |
dc.subject.yso | Suomi | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |