IFRS-tilinpäätösraportoinnin erot Suomen ja Venäjän välillä

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään, eroavatko suomalaisten ja venäläisten pörssilistattujen yhtiöiden IFRS-tilinpäätökset toisistaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaisessa ja venäläisessä IFRS-tilinpäätösraportoinnissa näkyvien valintojen (eng. overt options) suhteen. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdenkymmenen Helsingin ja Moskovan pörssiin listattujen blue chip -yhtiöiden IFRS-standardien mukaan laadituista tilikauden 2016 tilinpäätöksistä. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen vertaileva tutkimus ja aineistoa analysoidaan ristiintaulukossa khiin neliö -riippumattomuustestillä. Tutkimustuloksista ilmenee, etteivät suomalaiset ja venäläiset IFRS-tilinpäätökset eroa toisistaan merkittävästi. Sekä Suomessa että Venäjällä taseella ei esitetty nettovarallisuutta kuvaavaa tunnuslukua, rahavirtalaskelma laadittiin epäsuoraa esittämistapaa noudattaen, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostettiin pääosin hankintamenoonsa sekä osinkoa koskevat lisätiedot esitettiin oman pääoman muutoksia kuvaavan laskelman sijaan liitetiedoissa. Merkittävimmät erot suomalaisissa ja venäläisissä IFRS-tilinpäätöksissä esiintyivät maksettujen korkokulujen luokittelun suhteen rahavirtalaskelmalla sekä vaihto-omaisuuden hankintahinnan arvostusperiaatteissa. Suomalaiset listayhtiöt luokittelevat maksetut korkokulut venäläisyhtiöitä useammin liiketoimintojen rahavirtoihin, kun taas venäläisyhtiöt sisällyttävät erän yleisemmin rahoituksen rahavirtoihin. Venäläisyhtiöt arvostavat vaihto-omaisuuden hankintahinnan yleisemmin painotetun keskihinnan menetelmällä, suomalaisyhtiöiden suosiessa FIFO-menetelmää. Suomalaisten ja venäläisten IFRS-tilinpäätöksissä ilmeneviä eroja ei voida täysin selittää eroilla maiden kansallisissa tilinpäätöskäytännöissä, sillä vain suomalaisyhtiöille kansallisen lainsäädännön mukainen esittämistapa oli yleisempää kuin venäläisyhtiöille.