Huipputaidoilla huippuansioille? : kognitiivisen etevyyden ja korkean ansiotason yhteensovittuminen Euroopan työmarkkinoilla 2010-luvulla

Abstract

Kuilu huipputuloisten ja keskituloisten ansioiden välillä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana Euroopassa. Keskeisiä selityksiä ilmiölle ovat olleet osaamista suosiva teknologia sekä korkeakoulutettujen kysynnän kasvu. Koulutusta korostavien selitysmallien lisäksi yhä enemmän huomiota on kiinnitetty kognitiivisiin taitoihin. Näiden taitojen vaikutusten arvioimiseksi on kehitetty aikuisten luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaitoja mittaava tutkimus PIAAC. Tutkimusten mukaan PIAACissa menestyvät ihmiset hyödyntävät paremmin teknologiaa, ansaitsevat enemmän ja joutuvat pienemmällä todennäköisyydellä työttömiksi. Työmarkkinoilla maksettavien huipputuloja on myös selitetty supertähtiteorioilla, joiden kehitykseen mm. Sherwin Rosenilla on ollut merkittävä kontribuutio. Rosenin (1981) mukaan tulojen keskittymistä pienelle joukolle supertähtiä voidaan selittää tek-nologian mahdollistavilla mittakaavaeduilla sekä yhteiskulutuksella. Tämä opintäytetyö perustuu PIAAC-aineiston tarkasteluun. Tehdyn tarkastelun mu-kaan tyypillinen huipputuloihin yltävä eurooppalainen on 40–49 –vuotias korkeakou-lutettu mies. Huipputuloisia on erityisesti rahoitus- ja vakuutusalalla ja tyypillisin positio on myynnin tai hallinnon johtaja. Tarkastelu indikoi, että tulot ja taidot kohtaavat vain harvoilla aloilla ja ammateissa huipputuloisten joukossa, muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelujen, rakentamisen sekä hallinnollisten tukipalvelujen aloilla. Ammattien osalta tulot ja taidot kohtaavat parhaiten tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijoilla sekä lainopillisten, sosiaali- sekä kulttuurialan asiantuntijoilla. On useita syitä miksi taidot ja tulot eivät kohtaa työmarkkinoilla. Yhteensopimattomuudet (mismatch) työmarkkinoiden ja koulutuksen tai taitojen välillä Euroopan työ-markkinoilla ovat etenkin 2010-luvulle tultua tiedostettu ongelma. Lisäksi työntekijän ansiokertymä sekä menestyminen elämässä riippuvat useista eri kompetensseista (ml. ei-kognitiiviset taidot) ja yksilöllisistä preferensseistä. Työelämä heijastaa ajasta riippumatta taloudellista, poliittista ja sosiaalista ympäristöä sekä niiden tuomia vaatimuksia. Kun taidot ja ansiot työmarkkinoilla kohtaavat, ja taidoista maksetaan niitä vastaava korvaus, on kannustetta kehittää omia taitoja ja osaamista. Tällöin taitojen tuotot ovat korkeat ja tietopääoma on tehokkaassa käytössä mahdollistaen teknologisen kehityksen tulevaisuudessakin.