Asuinpaikan ja vanhempien sosiaalisen tuen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrää eri asuinpaikoissa sekä tarkastella äidin ja isän sosiaalista tukea tyttöjen ja poikien liikuntaharrastukselle. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vanhempien sosiaalisen tuen ja asuinpaikan yhteyksiä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Vanhempien sosiaalinen tuki sisälsi kannustamisen, kyyditsemisen liikuntaharrastuksiin, lapsen kanssa liikkumisen, liikunnan seuraamisen, liikuntakulujen maksamisen ja liikunnasta keskustelemisen.

Aineistona käytettiin ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016” (LIITU)- tutkimuksessa kerättyä oppilasaineistoa (Kokko ym. 2016). Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kolmas-, viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset (n=7565). Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-pohjaisella kyselylomakkeella. Muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö-testin avulla. Lisäksi vanhempien sosiaalisen tuen yhteyttä tyttöjen ja poikien fyysiseen aktiivisuuteen analysoitiin käyttämällä Pearsonin korrelaatioanalyysiä. Vanhempien sosiaalisen tuen ja asuinpaikan yhteyksiä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä.

Viikoittaiseen liikuntasuositukseen yltäviä lapsia ja nuoria oli enemmän kaupungissa (33 %) kuin maaseudulla kirkonkylän tai asutuskeskuksen ulkopuolella (27 %). Vanhempien sosiaalisen tuen muodoista yleisimpiä olivat liikuntaharrastuksiin kannustaminen ja liikuntakulujen maksaminen. Vanhempien liikkuminen yhdessä lapsen kanssa oli sosiaalisen tuen muodoista harvinaisin. Melkein kaikki vanhempien sosiaalisen tuen muodot olivat lasten mukaan yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla asuvilla. Kyyditseminen poikkesi muista tukimuodoista niin, että asutuskeskuksen ulkopuolella asuvat lapset kokivat saavansa äideiltä enemmän liikuntaharrastuksiin kyyditsemistä kuin kaupungissa asuvat. Vanhempien tuki, äidin ja isän tuki erikseen ja asuinpaikka olivat yhteydessä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen, mutta regressiomallien selitysosuudet jäivät melko mataliksi.

Lasten ja nuorten vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen maaseudulla saattaa vaikuttaa rakennettujen liikuntapaikkojen ja urheiluseurojen vähyys sekä pitkät välimatkat kodin ja liikuntapaikkojen välillä. Kyyditsemisen suurempi osuus maaseudulla kirkonkylän tai asutuskeskuksen ulkopuolella saattaa selittyä haja-asutusalueiden suuremmilla välimatkoilla ja julkisen liikenteen vähyydellä. Tämä tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia siten, että vanhempien sosiaalinen tuki on tärkeässä roolissa lapsen ja nuoren liikkumisen kannalta. Lisäksi saatiin vahvistusta siihen, että maaseudulla asuvien lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia tulisi tukea ja kehittää nykyistä enemmän.

Associations between parents’ social support and residence to children´s physical activity.

The aim of this study was to analyze of children and adolescents physical activity in a different residence and to examine level of mother and father social support to girls´ and boys´ physical activity. In addition, purpose of this study was to find out associations between parents’ social support and residence to children´s physical activity. Parents’ social support to physical activity included transportation, perform activity with child, payment of fees, encouragement, watching physical activity and conversation about exercise.

The data was collected by University of Jyväskylä and UKK-institute from their LIITU-research sponsored by Ministry of Education and Culture. Subject of experiment were 3-, 5-, 7- and 9-graders (n=7565). The data collected using online survey. The associations between variables were analysed by using cross tabulation and Chi-square tests (χ²-test). In addition, associations between parents’ social support and girls and boys physical activity were analysed by using Pearson correlation coefficients. Associations between parents’ social support and residence to children´s physical activity were examine by using linear regression.

Children who lived in city area reached the weekly physical activity recommendation more often than children who lived in outside of countryside (33 % vrs 27 %). Encouragement and payment of fees were the most frequently mentioned forms of social support. Parents´ perform activity with child was the most uncommon form of social support. Almost all forms of parents’ social support were more common in a city area than in a countryside. Transportation differed from other forms of social support. Children had more transportation from their mother in outside of countryside comparing to children who lived in a city area. Parents support, mother and father separately support and residence were positively associated with children physical activity. Overall coefficients of determination were rather low and quite similar despite the gender and grade.

Shortages of builded sport places and sport clubs and long distance between home and sport place may have had influenced to children lower physical activity level in a countryside. Bigger amount of transportation may explain by longer distances and shortage of public transport in outside of countryside. This study confirms previous research results that parent’s social support plays an important role in children’s physical activity. In addition, this study support the statement that children who live in a countryside need more possibilities and environments that motivated them to be physically active.