The role and presence of conflicts in romantic Erasmus relationships

Abstract

The present study assesses the presence and importance of conflicts in intercultural relationships that were created during an Erasmus exchange period abroad. The theoretical background is based upon the concepts of third culture building (TCB) and conflict management styles, both of which were used to explain the various stages of the relationship development. So far the scholarly literature on the subject of Erasmus students is rather scarce and only a few studies focus on intercultural couples’ lived experiences concerning conflicts. This study is driven by the need for more developed and valid information of Erasmus couples that in fact form a rather large number of the Erasmus students in total. In the current world where mobility happens almost in a routine-like sense, there is a constant need for updating “old” models and adjusting them to match the needs of such intercultural individuals. An empirical, qualitative study was conducted with 11 intercultural former Erasmus couples. Each couple was in a heterosexual relationship. They were asked to write their own personal narratives related to their relationship development. The couples com-posed the narratives together in order to achieve honest reflection of the events, furthermore the methods of content was utilized in the analysis process of the stories. The findings show that the presence of conflicts was not a significant factor in the process of building the third culture. Overall, conflicts were scarcely reported to be present at all. The intensive nature of the relationship due to limited amount of time seemed to prevail over the importance of developing the relationships by resolving possibly emerging conflicts.

Tämä pro gradu -tutkielma analysoi konfliktien merkitystä ja läsnäoloa kulttuurienvälisissä parisuhteissa, jotka ovat muodostuneet Erasmus-opiskelijavaihdon aikana. Analyysin teoreettinen tausta tukeutuu nk. kolmannen kulttuurin luomiseen (TCB) sekä eri konfliktityylien tunnistamiseen. Molempia teoriapohjia hyödynnetään suhteiden eri vaiheiden analysoinnissa ja havainnoissa. Tähän asti akateeminen kirjallisuus on tutkinut Erasmus-opiskelijoita varsin rajoittuneesta näkökulmasta, ja kulttuurienvälisien romanttisten parisuhteiden konflikteihin keskittynyt tutkimuskanta keskittyy lähinnä parien koettuihin elämyksiin. Tämän tutkimuksen johtavana ajatuksena on luoda laajempaa ja perusteltua tutkimuskirjallisuutta liittyen nk. Erasmus-pareihin, joiden kokonaislukumäärä on itse asiassa varsin laaja. Nykymaailmassa kulttuurienvälinen liikkuminen tapahtuu lähes rutiininomaisesti, joka lisää tarvetta päivittää "vanhoja" teorioita uuteen maailmankulkuun soveltuviksi. Empiirinen, laadullinen tutkimus luotiin tutkielmaa varten, ja tutkimusongelmaa lähestyttiin henkilökohtaisten narratiivien eli kertomusten kautta. Yhteensä 11 monikulttuurista Erasmus-paria osallistui tutkimusprosessiin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet parit olivat heterosuhteessa. Kyselyä ohjasi kolme johtavaa kysymystä, ja tarinat analysoitiin kokonaisuudessaan, jotta havaittaisiin usein esiintyviä teemoja. Parit kirjoittivat yhdessä oman tarinansa ohjaavien kysymyksen mukaisesti kuvaillen tapahtumia mahdollisimman rehellisesti. Myöhemmin tarinat analysoitiin sisällönanalyysin tekniikoita hyödyntäen. Tutkimuksesta kävi pääpiirteittäin ilmi, että konflikteilla ei ollut suurta merkitystä kolmannen kulttuurin muodostuksessa. Itse asiassa suuria ristiriitoja ei raportoitu juuri lainkaan. Suhteita kuvailtiin intensiivisiksi rajoitetun yhteisen ajan vuoksi, jolloin mahdollisten konfliktien ratkomista ei koettu tärkeänä.