Lukemisvaikeuksien yhteys ihon sähkönjohtavuuteen ja sydämen sykevaihteluun helpoissa ja vaikeissa lukemistehtävissä sekä virheiden vaikutus näihin reaktioihin

Abstract

Tämä tutkimus oli osa vuosina 2014 - 2016 toteutettua TIKAPUU – alakoulusta yläkouluun tutkimushanketta. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, ovatko lukemisvaikeudet yhteydessä nuorten psykofysiologisiin reaktioihin alkuorientaatiossa sekä helpoissa tai vaikeissa lukemisen tehtävissä. Tarkastelimme myös tehtävien koetun vaikeustason ja virheiden vaikutusta näihin reaktioihin sekä sitä, miten ne näkyvät eri lukemisen osaamistasoryhmillä. Tutkimuksemme otos koostui 103 kuudesluokkalaisesta, jotka jaettiin lukemisen osaamistason perusteella kolmeen ryhmään: nuoriin, joilla ei ollut lukemisen vaikeuksia (n = 52), nuoriin, joilla oli lieviä lukemisen vaikeuksia (n = 24) ja nuoriin, joilla oli suuria lukemisen vaikeuksia (n = 27). Oppilaiden lukutaitoja arvioitiin luokkahuoneympäristössä kahdella sanatason lukemisen osatestillä ja Salzburgin lauseen lukemistestin lyhyellä versiolla. Psykofysiologisten reaktioiden mittareina olivat ihon sähkönjohtavuus, sydämen lyöntitiheys sekä fysiologista stressiä mittaavat stressi- ja rentoutumisindeksit, joita nuorilta mitattiin yksilötutkimuksissa. Tutkimuksemme merkittäviä tuloksia olivat se, että niillä nuorilla, joilla ei ollut lukemisen vaikeuksia, fysiologinen rentoutuneisuus (ARV) oli suurempaa alkuorientaation aikana verrattuna niihin nuoriin, joilla oli lieviä lukemisen vaikeuksia. Lievien lukemisen vaikeuksien ryhmässä tehtävien koettu vaikeusaste oli myös positiivisesti yhteydessä fysiologiseen rentoutuneisuuteen (RSA) helppojen tehtävien aikana. Tehtävien koettu vaikeusaste oli negatiivisesti yhteydessä sydämen sykkeeseen (HR) ja positiivisesti fysiologiseen rentoutuneisuuteen (HF). Vaikeiden tehtävien aikana tehtyjen virheiden määrä oli positiivisesti yhteydessä fysiologiseen rentoutuneisuuteen (ARV). Lisäksi suuntaa-antavien tulostemme mukaan ne nuoret, joilla ei ollut lukemisen vaikeuksia tai vaikeudet olivat lieviä, kokivat enemmän fysiologista stressiä sekä helppojen että vaikeiden tehtävien aikana kuin he, joilla vaikeudet olivat suuria. Suuntaa-antavat tuloksemme osoittivat myös, että mitä vaikeammaksi nuoret kokivat tehtävän ja / tai mitä enemmän he tekivät virheitä sekä helppojen että vaikeiden tehtävien aikana, sitä vähemmän he kokivat fysiologista stressiä. Sen valossa, että lukemisvaikeudet ovat kasvava ongelma Suomessa ja, - kuten sekä tuloksemme että aikaisemmat tutkimukset osoittavat -, nuoret kokevat kouluympäristössä jatkuvasti heidän oppimiseensa vaikuttavia emootioiden muutoksia, tähän asiaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kouluympäristössä. Erot lukemisvaikeuksien laadussa ja psykofysiologisissa reaktioissa lisäävät myös tarvetta yksilölliseen opetukseen. Koulut voisivat ottaa nämä asiat huomioon esimerkiksi opetussuunnitelmissa sekä eritasoisten oppilaiden tukemisessa.

This study was part of STAIRWAY – From Primary School to Secondary School Study in which the data was collected during 2014-2016. Our study aimed to examine if reading difficulties were connected to adolescents’ psychophysiological reactions in the beginning orientation and during easy and hard reading tasks. We also investigated how student perception of the task difficulty and the amount of errors in the tasks affected psychophysiological reactions and how would they differ between the reading skill levels. Our sample consisted of 6th graders (n = 103), which were divided into three groups depending on their reading skills: no reading difficulties (n = 52), mild reading difficulties (n = 24) and great difficulties (n = 27). The students’ reading skills were evaluated in a class environment with two word reading tests and Salzburg Reading Desk’s short version. The psychophysiological measures were skin conductance, heart rate and various indices of physiological stress and relaxation. We found some significant results in our study. Students without reading difficulties had greater physiological relaxation (ARV) during beginning orientation compared to the young who had mild reading difficulties. Within the mild reading difficulties group, student perception of the task difficulty had also positive connection to physiological relaxation (RSA) during easy tasks. Student perception of the task difficulty had a negative connection to heart rate (HR) and positive connection to physiological relaxation (HF). During hard tasks the amount of errors had a positive connection to physiological relaxation (ARV). Besides significant results we found some marginally significant results. According to these results, groups that had no reading difficulties or mild difficulties, had more physiological stress during easy and hard tasks compared to the group with great reading difficulties. Also, when the subjects felt the tasks were harder and / or they made more mistakes, they felt less physiological stress. Reading difficulties are an ever-increasing problem in Finland and – as our study and the previous findings suggest - the young people constantly feel changes in emotions that affect their learning. Also, differences in the quality of reading difficulties and psychophysiological reactions raise demand for individual education. Schools could take these issues under consideration when planning the curriculum and in how they can support different kinds of students.