dc.contributor.advisor | Taija Juutinen | |
dc.contributor.author | Melin, Martti | |
dc.date.accessioned | 2017-06-16T06:41:55Z | |
dc.date.available | 2017-06-16T06:41:55Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1703886 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54535 | |
dc.description.abstract | Martti Melin (2016. Liikuntaharrastuksen vaikutus lasten aktiivisuuteen kiihtyvyysmittarilla ja emg-housuilla mitattuna. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Biomeka-niikan pro gradu –tutkielma, 91 s., 2 liitettä.
Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä terveyteen sekä oppimistuloksiin. Kokonaismäärän lisäksi on hyvä tietää miten aktiivisuus ja paikallaanolo kertyvät päivän aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: 1) Onko fyysisessä aktiivisuudessa eroa kahden päivän välillä, joista toisena oli urheiluharrastus ja toisena ei? 2) Rekisteröivätkö kiihtyvyysanturi ja lihasaktiivisuutta (elektromyografia, EMG) mittaavat shortsit fyysistä aktiivisuutta eri tavalla a) päivänä, jolloin ei ole harjoitusta, b) harjoituspäivänä? Tutkittavat (n = 14) olivat iältään 8–9-vuotiaita urheiluseurassa joukkuelajia harrastavia lapsia. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin kahtena päivänä, molempina yhtäjaksoisesti noin 9 tunnin ajan. EMG-signaalin amplitudi normalisoitiin kävelyn aikana mitatusta lihasaktiivisuudesta laskettuun keskiarvoon ja eri aktiivisuustasot määritettiin (inaktiivisuus, kevyt, reipas ja rasittava). Kiih-tyvyysanturin tuottama tieto analysoitiin käyttäen Van Cauwenberghe’n raja-arvoja. Tutkit-tavien fyysisessä aktiivisuudessa ei havaittu merkittäviä eroja eri mittauspäivien välillä. Sen sijaan fyysisen aktiivisuuden mittaustapa vaikutti mittaustuloksiin, varsinkin kun aktiivisuus oli intensiteetiltään matalaa. Molempina päivinä mitatusta ajasta kului inaktiivisuuteen EMG-mittauksen mukaan keskimäärin 43 %, joka oli vähemmän kuin kiihtyvyysanturin mukaan (86 %, p = 0.001) ja kevyeen aktiivisuuteen vastaavasti 40 % (EMG) ja 6 % (kiihtyvyysantu-ri) (p = 0.001). Reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta molemmat mittarit luokittelivat samankaltaisesti. Tutkimus osoitti, että tuloksia verrattaessa toisiin tutkimuksiin, on tärkeätä huomioida että mittausmenetelmät ja tulosten analysointitapa vaikuttavat merkittävästi tut-kimustuloksiin. | fi |
dc.description.abstract | Martti Melin (2017). The impact of sports on children's physical activity measured using EMG-pants and accelerometer. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis 91 pp., 2 appendices.
Physical activity has been associated with a healthy life as well as good learning results. Therefore, it is important to know specifically how children's physical activity accumulates during the day. The purpose of this study was to evaluate whether the children’s physical activity differs between a day when they take part in sports and a day without sports. It was also studied, if an acceleration sensor and an electromyogram (EMG) indicator give differ-ent evaluations of physical activity during a) sports participation day, b) non¬¬ sports partici-pation day. The subjects were 8-9-year-old children (n = 14) participating in group sports in a sports club. EMG signal was normalized to that recorded during walking and inactivity, light, moderate and vigorous physical activity levels were defined. For the accelerometer data, the van Gauwenberghe method was used. There were no significant differences in physical activity level between different measurement days meaning that the sports session did not increase the overall daily physical activity. The measurement method affected the results, especially when the activity was low in intensity. On both days, on average 43% of time was spent inactive based on EMG and 86% based on accelerometer (p = 0.001). For light activity, corresponding values were 40% (EMG) and 6% (accelerometer) (p = 0.001). Instead, moderate and vigorous physical activity were similar with both methods. The study showed that when comparing the results with other studies, it is important to note that the measurement and analysis methods significantly influence the results of the research.
Key words: physical activity, sedentary, accelerometer, electromyography, moderate and vigorous physical activity. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (90 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | Fyysinen aktiivisuus | |
dc.subject.other | paikallaanolo | |
dc.subject.other | kiihtyvyysmittari | |
dc.subject.other | elektromyografia | |
dc.subject.other | reipas ja rasittava liikunta | |
dc.title | Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutus lasten aktiivisuuteen kiihtyvyysmittarilla ja emg-housuilla mitattuna | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201706162922 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Biomekaniikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Biomechanics | en |
dc.date.updated | 2017-06-16T06:41:55Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5012 | |
dc.subject.yso | fyysinen aktiivisuus | |
dc.subject.yso | elektromyografia | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | lapset (ikäryhmät) | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |