Vuonna 1995 Irlannin tasavallan hallitus päätti pitää jo toistamiseen kansanäänestyksen avioeron laillistamisesta. Ensimmäistä kertaa kansanäänestys oli pidetty asian tiimoilta vuonna 1986. Tällöin lakiehdotus ei mennyt läpi yli 60 % äänestäessä sitä vastaan. Vuonna 1995 tilanne oli kuitenkin toinen, ja lakiehdotus meni läpi vajaalla 9 000 äänellä. Irlanti oli ollut hyvin konservatiivinen valtio, jonka perustuslaki oli taannut valtion suojelevan perhettä yhteiskunnan tärkeimpänä instituutiona. Tämä johtui valtion ja katolilaisen kirkon hyvin tiiviistä suhteesta. Katolilainen kirkko oli varmistanut asemansa Irlannissa vuonna 1937, jolloin sen erikoisasema kirjattiin perustuslakiin. Tätä ei muutettu kuin vasta vuonna 1973, jolloin sen erityisasema poistettiin kansanäänestyksen jälkeen. Mitä tämä katolilainen erityisasema tarkoitti suhteessa perheeseen, oli että ainoastaan avioliiton kautta muodostettu perhe oli oikea. Se tarkoitti myös naisen alisteista asemaa perheessä. Naisen paikan koettiin olevan kotona äitinä, ja oli olemassa erilaisia rajoituksia koskien aviollisten naisten palkkaamista. Tämä suhde katolilaisen kirkon ja valtion välillä alkoi muuttua 1970 -luvulla. Silloin Irlannista tuli osa EY:tä, ja massamedia alkoi levittäytyä. Myös ulkomaalaiset yritykset kiinnostuivat Irlannista, ja heidän palkatessa naisia, naisten asema alkoi myös muuttua. Näillä muutoksilla oli myös vaikutus avioliittoon. Avioliiton mieltäminen pyhäksi asiaksi oli murroksessa. Perheen hylkäyksistä tuli arkipäivää, ja laillisen avioeron ollessa mahdoton, eronneet alkoivat muodostaa uusia perheitä ilman minkäänlaista oikeusturvaa. Myös nuorten kiinnostus avioitua oli laskussa, ja tässä vaiheessa hallitus päätti, että oli aika tehdä asialle jotain. Tutkielmani tarkastelee avioero-käsitteen muutosta ja muutoksen syitä kyseisinä vuosina. Tätä varten on valittu kolme diskurssia, joiden kautta avioeroa ja avioliittoa tarkastellaan. Nämä kolme diskurssia ovat talous, uskonto, ja naiset sekä lapset. Näiden diskurssien avulla pyrin osoittamaan kuinka naisten aseman muutoksella, talouden kasvulla sekä uskonnollisella hiipumisella oli vaikutus avioero-diskurssiin niin että se meni läpi vuonna 1995. Alkuperäislähteinä tässä tutkimuksessa on käytetty parlamenttikeskusteluja sekä katolilaisen kirkon kannanottoja. ... In 1995, the Republic of Ireland’s government decided to hold a referendum on divorce. This was the second time this referendum was to be held, the first being held in 1986. At that time, the proposed divorce legislation did not go through with over 60 % voting against it, but in 1995 the legislation passed with a difference of 9 000 votes. Ireland had been a religious society with a Constitution that stated that the State would protect the family as the main unit of the Irish society. This was due to a close relationship that the Irish state had with the Catholic Church. The relationship between the Catholic Church and the State was first legalized in 1937, when Catholic Church’s special position was written in the Constitution. It held that position until 1973, when it was removed after a referendum. What this special position of the Catholic Church meant in relation to family was that only families that were based on marriage were perceived to be proper ones. It also meant the subordinate role of the wife and mother. Woman’s place was deemed to be at home taking care of the family, and there were different restrictions on employing married women. This relationship between the Church and the State started to gradually change from the 1970s, when Ireland joined the EEC and mass media became more popular. Also, foreign companies started to come into the country, and with them hiring married women, the women’s position changed. These changes had an effect on the marriage institution. Desertions were becoming regular, and with no legal divorce available, separated spouses started to form new illegitimate second families that had no legal protection. On top of that, annual marriage rates had started to decrease due to young people not seeing marriage as a favorable option no longer. That was when the Irish government decided that something must be done to secure the marriage institution once again. What this study will show is how and why the concept of divorce changed between the referendum years. For this to happen, three different discourses have been used. These discourses are religion, women and children, and economy. With these discourses, it was visible that women’s emancipation, the growth in economy and religious fading all effected the divorce discourses in such a way that the legislation could pass. The sources used were consisted of public ...

the Republic of Ireland divorce marriage Catholicism secularization Catholic Church economy religion woman’s position discourse conceptualization contextualization avioliitto avioero katolisuus roomalaiskatolinen kirkko talous uskonnollisuus naisen asema maallistuminen Irlanti