Vajavainen nainen : Freudin naiskuva Irigarayn silmin
Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä Sigmund Freudin naiskuvaa sekä kritiikkiä jota Luce
Irigarayn on tälle naiskuvalle esittänyt. Tutkielmassa tarkastelen Freudin käsitystä naisista Irigarayn
Speculum of the Other Woman -teoksessa esittämän kritiikin kautta. Esittelen Freudin käsityksiä
naisen kehityksestä ja naisen luonteesta Irigarayn viitoittaman – erityisesti Freudin “Femininity”
-esseeseen kohdistuvan – kritiikin kautta.
Freudin naiskuvaa tutkiessani minulle selvisi että Freudin esittelemässä mallissa – joka ei
niinkään ole Freudin itsensä teoria vaan oikeastaan kuvaus Freudin aikana vallinneista käsityksistä
– nainen on mysteerinen, passiivinen, hysteerinen ja melankolinen olento, mutta ennen kaikkea
nainen ei ole mies. Tähän ei-mieheyteen kiteytyykin kaikki se, mitä nainen Freudin mallissa on.
Mieskeskeinen kulttuuri on varmistanut sen, että mies on aina olemassaolon standardi-asetus ja
nainen on poikkeama.
Irigarayn Freud-kritiikkiä tarkastellessani huomasin, että Irigarayn kritiikki keskittyy
kolmen teeman ympärille. Ensimmäinen teema kiteytyy siihen, että Irigarayn mukaan Freudin
esittelemässä teoriassa naisesta kasvatetaan miehelle komplementaarinen olento, näin nainen ei saa
olla oma itsenäinen ihmisensä. Tällä tavalla nainen on ei-miehenä myöskin miehen kanssa
samanlainen koska hänet on alistettu samaan määritelmien järjestelmään miehen kanssa. Vaikka
nainen on erilainen olento, ei tätä erilaisuutta oteta Irigarayn mukaan huomioon koska
fallosentrinen järjestelmä ja ekonomia määrittelee naisen mieheen verraten ja miehen kautta.
Irigarayn mukaan tämä Freudin ja länsimaisen kulttuurin käsitys naisesta miehen parina perustuu
sukupuolieron kieltämiselle. Fallosentrinen kulttuuri ei pysty myöntämään naisen erilaisuutta, koska
falloksen on oltava kaiken keskiössä. Jos naisen erilaisuus myönnetään se tarkoittaisi sitä, ettei
falloksen etuoikeutettu asema kulttuurin keskiössä olisikaan oikeutettu ja välttämätön asiantila
todellisuuden rakentumiselle.
Toinen teema puolestaan on Irigarayn käsitys siitä, miten patriarkaalinen ja fallosentrinen
kulttuuri on rikkonut ja varastanut tytön mahdollisuuden alkuperäsuhteeseen. Irigarayn mukaan
tyttö ei saa luoda suhdetta omaan alkuperäänsä eli äitiinsä vaan hänen tulee kasvettuaan vihata ja
halveksia äitiään – tällä tavalla naisten mahdollisuus olla suhteessa toisiinsa sukupolvien yli on
rikottu ja patriarkaatti uusintaa itsensä ainoana mahdollisuutena olla suhteessa ihmisiin sukupolvien
luomien rajojen yli. Rikottu alkuperäsuhde vaikuttaa Irigarayn mukaan laajemmin myöskin siihen,
että naisen on tarkoitus Freudin teoriassa vihata ei vain äitiään, vaan myöskin itseään. Tämä
aiheuttaa pakostikin naisen tunteen huonommuudesta. Freudin mukaan tytön kehityksessä
olennainen käännekohta on kastraation 'huomaaminen' minkä seurauksena tyttö ymmärtää oman
vajavaisuutensa peniksettömänä olentona.
Kolmas teema on eräänlainen punainen lanka Irigarayn Freud-kritiikissä ja se on kritiikin
poliittinen ulottuvuus. Vaikka Irigaray ei tätä ulottuvuutta pahemmin artikuloi on se silti selkeästi
taustalla vaikuttamassa – Irigaray avaa Freudin ja fallosentrisen kulttuurin ajatusmaailmaa ja
naiskuvaa voidakseen antaa ihmisille mahdollisuuden luoda jotain parempaa, kenties kulttuurin
jossa dikotomiat ja hierarkiat eivät hallitsisi ihmisten välisiä suhteita.
...


Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29839]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ristiriitainen nainen : naiskuvan rakentuminen Sport-lehdessä
Kangasniemi, Sara (2014) -
Valkokankaan uusi nainen : yhdysvaltalaisten, 1920-luvulla esitettyjen elokuvien naishahmon herättämät aikalaisreaktiot Suomen suurimmissa kaupungeissa
Ala-Outinen, Minna (2013)Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä länsimaalainen yhteiskunta oli modernisaatioprosessin keskellä, jonka juuret ulottuivat jo 1800-luvun lopulle. Tälle maailmansodan jälkeiselle, 1920-luvun modernisaatiolle tyypillistä ... -
Yksilö ja joukko nimeltä kulttuuri : Sigmund Freudin ja Erich Frommin ihmiskäsitykseen pohjautuva tarkastelu yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja muihin joukkoihin
Savolainen, Riko (2016)Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella Sigmund Freudin ja Erich Frommin kuvaa ihmisluonnosta, ihmisestä sosiaalisena olentona sekä ihmisen suhteesta maailmaan. Käyn aluksi lävitse Freudin ihmiskuvaa, jossa ihmisen käytös ... -
Sigmund Freudin tutkielmat ja kirjeet D.M. Thomasin romaanin Valkoinen hotelli subteksteinä
Kärkkäinen, Irma (1987)