CP-vammaisten oppilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus konduktiivisen opetuksen ryhmässä

Abstract

Tiainen, A. 2016. CP-vammaisten oppilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus konduktiivisen opetuksen ryhmässä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 37s., 8 liitettä. Pro gradu –työ on osa syksyllä 2013 käynnistettyä Jyväskylän yliopiston Toimintakykyä edistävän ohjauksen (TEO) projektia. Pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, millaista on vuorovaikutus erityiskoulun konduktiivisen opetuksen (CE) pienryhmässä. Balesin (1951) mukaan pienryhmä koostuu toisiinsa vuorovaikutuksessa olevista ihmisistä, jotka ovat tietoisia toisistaan ja tuntevat olevansa ryhmä. Tärkeä piirre pienryhmälle on, että sen jäsenet ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus voi olla niin verbaalista kuin nonverbaalista. Bales (1951) kehitti pienryhmän tutkimista varten Interaction Process Analysiin (IPA). IPA analyysissä kaikki ryhmässä tehtävät havainnot luokitellaan kuuluvaksi johonkin IPA:n 12:sta luokasta. Tutkimuskysymyksinä olivat; miten ryhmän vuorovaikutus on jakautunut IPA:n pääluokkien välillä , kenelle vuorovaikutus on suunnattu ja eroavatko ryhmäkerrat toisistaan? Tutkimuksen aineistonhankinta toteutettiin videoimalla erityiskoululla kolme peräkkäisestä CE-ryhmäkertaa. Videoinnit toteutettiin niin, että ryhmä työskenteli samaan tapaan kuin olisi työskennellyt ilman videointia. CE-ryhmä oli koottu koulun yläkouluikäisistä oppilaista. Ryhmä koostui seitsemästä oppilaasta, seitsemästä avustajasta ja konduktorista. Osallistujien määrä eri ryhmäkerroilla vaihteli. Oppilaista neljä kommunikoi puhetta korvaavien ja tukevien menetelmien avulla ja kolme puheella. Kaikki oppilaat liikkuvat pyörätuolia käyttäen, joko itsenäisesti tai avustettuna. Analyysiä varten materiaali jaettiin toiminnallisiin episodeihin, joista analysoitiin ainoastaan istuma-asennon tarkastusosuus, mikä toteutui kaikilla kerroilla samalla tavalla. Istuma-asennon tarkastus toistui aineistossa yhteensä 11 kertaa. Yhden kerran ollessa kestoltaan keskimäärin 1 min 20 sekuntia. Balesin IPA analyysin tulosten mukaan erityiskoulun CE-ryhmässä vuorovaikutus on aikuislähtöistä. Aikuisten vuorovaikutuksen ollessa 82% (n=10) ja oppilaiden 18% (n=7). Oppilaat olivat ohjeistuksen ja kehujen vastaanottajia. Kaikesta vuorovaikutuksesta puolet (52%) oli aikuisten oppilaille antamia ohjeita. Oppilaiden vuorovaikutus oli suurimmaksi osaksi aikuisten ohjeiden hyväksymistä tai naurua. Ryhmää ohjanneen konduktorin vuorovaikutuksesta 69% oli suunnattu koko ryhmälle yhteisesti ja 31% jollekin tietylle ryhmän jäsenelle. Eri ryhmäkertojen välille saatiin eroa ainoastaan ryhmässä avustajina toimineiden aikuisten vuorovaikutuksen jakautumisessa IPA-luokkien välille. Konduktorin ja oppilaiden vuorovaikutukset pysyivät saman suuntaisina jokaisella ryhmäkerralla.

Tiainen, A. 2016. Students with CP and staffs Communication in Conductive Education group. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 37pp. 8 appendices Master’s thesis is part of project “Toimintakykyä edistävän ohjaus” (TEO) that University of Jyväskylä has lead since fall 2013. The aim of this Master’s thesis is to clarify what kind of communication exists in special schools Conductive Education (CE) group. Bales (1951) describes, that small groups consist people who communicate with each other. They have knowledge of each other and they are participating the same group. It is important for the small group that the people in the group communicate with each other. Communication can be either verbal or nonverbal. Bales (1951) developed Interaction Process Analysis (IPA) for studying small groups. In IPA analysis all segment of behavior are scored to one of twelve categories. Research questions were; how is communication spread between IPAs main categories, to whom is communication directed, is there difference between different sessions? Material for the thesis was gathered by videotaping three serial CE-groups. Videotaping was done as if the group would have worked as normal. CE-group was gathered from upper comprehensive school students. In the group there were seven students, seven assistants and one conductor. Amount of students and adults varied in different group sessions. Four of the students communicated using augmentative and alternative communication methods and three by speaking. All the students used wheelchair by themselves or by assistant. Material was cut in to functional episodes for the analysis. Only the part of material where sitting position was checked, which was same in every time, was scored for analysis. Checking of sitting position happened 11 times. Each time lasted average 1min 20s. Almost all communication is special schools CE groups is produced by adults based on Bales IPA. Adult’s communication is 82% (n=10) and students 18% (n=7). Students are receivers of guidance and praises. Half of the communication (52%) in this group is adults guidance to the students. Most of the students communication was laughter and approving adult’s guidance from adults. Conductors, who guided the group, communication was directed 69% to the whole group and 31% to certain person in the group. Difference between group sessions was only found in assisting adult’s communication spreading between the IPAs categories. Conductors and students communication was similar in the group sessions.