Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorOjala, Jari
dc.contributor.authorLuoma, Oskari
dc.date.accessioned2017-05-24T11:41:39Z
dc.date.available2017-05-24T11:41:39Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1702195
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54111
dc.description.abstractTämä tutkimus pohtii Kymijoen vesistön uittojen päättymiseen johtaneita syitä. Vielä 1950-luvun Suomessa uittaen kuljetettiin 60-70 % kaikesta raakapuusta suoritteina mitaten. Vuosisadan loppua kohti mentäessä metsäyhtiöt siirtyivät enenevästi autokuljetuksiin raakapuun hankinnoissaan ja uiton merkitys hiipui nopeaan. Kymijoen vesistöllä uittotoiminta päättyi vuonna 2002. Kymijoen vesistön uitolle tärkeä kysymys oli Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentaminen. Kanavan merkitys kasvoi, kun vesistöllä siirryttiin nippu-uittoon 1960-luvulla. Kanava valmistui vuonna 1994, jolloin uittomäärät olivat jo pienentyneet kriittiselle tasolle eivätkä enää elpyneet kanavan myötä. Tämän tutkimuksen tärkein tehtävä on arvioida miten Keiteleen-Päijänteen kanavan aikaisempi rakentaminen olisi vaikuttanut Kymijoen vesistön uittoon. Olisiko uitto säilynyt elinvoimaisena uudelle vuosituhannelle? Tätä kysymystä selvitetään esittämällä vaihtoehtoinen historiatulkinta, jossa aikaistetaan Keiteleen-Päijänteen kanavan valmistumista 35 vuotta. Kyse on kontrafaktuaalimenetelmästä Robert Fogelin hengessä. Esittämällä vaihtoehtoinen historiatulkinta rikastetaan kuvaa todella tapahtuneesta. Keiteleen-Päijänteen kanava on erityisen otollinen kohde kontrafaktuaalitulkinnoille, sillä se aiheutti runsaasti keskustelua ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kanavan rakentamista esitettiin 1950-luvulta lähtien lukuisia kertoja ja sen kannattavuutta uitolle pohdittiin useissa ministeriötason selvityksissä 1960-80-lukujen aikana. Nämä selvitykset toimivat tämän tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona. ELKA:n arkistomateriaali vastaavasti selvittää kanavan ja selvitysten ympärillä käytyä, kiivastakin kulissientakaista keskustelua. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, ettei Keiteleen-Päijänteen kanavan myöhäinen rakentaminen ollut keskeisin tekijä Kymijoen vesistön uiton hiipumiselle. Valtiolle kanavan rakentaminen olisi muodostunut niukasti kannattamattomaksi investoinniksi.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (137 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherKeiteleen-Päijänteen kanava
dc.subject.otherkontrafaktuaali
dc.titleKymijoen vesistön uitto tehostuu ja päättyy : Keiteleen-Päijänteen kanavan viivästyminen ja sen seuraukset uitolle
dc.title.alternativeKeiteleen-Päijänteen kanavan viivästyminen ja sen seuraukset uitolle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705242490
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTaloushistoriafi
dc.contributor.oppiaineEconomic Historyen
dc.date.updated2017-05-24T11:41:39Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3032
dc.subject.ysouitto
dc.subject.ysokanavat (vesiväylät)
dc.subject.ysokanavat
dc.subject.ysoKymijoen vesistö
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot