Julkaisuarkiston monipuoliset roolit luotettavana säilytyspaikkana, tieteen avoimuuden edistäjänä ja tutkimusorganisaation näkyvyyden lisääjänä

Abstract

Julkaisuarkistoja, eli tutkimusorganisaatioissa tuotettujen aineistojen tallentamiseen tarkoitettuja digitaalisia arkistoja, on nykymuodossaan ollut olemassa 2000-luvun alusta lähtien. Julkaisuarkiston idea kehittyi tieteellisten tutkimustulosten vapauttamista ajaneen Open access -liikkeen rinnalla vastalauseena kaupallisten kustantajien asettamille maksuesteille. Viime vuosiin asti suomalaisissa korkeakoulujen ylläpitämissä julkaisuarkistoissa pääasiallisena tehtävänä on kuitenkin ollut opinnäytteiden ja julkaisusarjojen säilyttäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 asettaman Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tavoitteena on nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Korkeakoulujen julkaisuarkistot voivat rinnakkaistallentamisen kautta avata tutkimusjulkaisut avoimesti kaikkien saataville, ja siksi niillä onkin nyt mahdollisuus olla merkittävässä roolissa tieteen avoimuuden lisäämisessä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia tehtäviä suomalaisten korkeakoulujen julkaisuarkistoilla nykyään on ja miltä niiden tulevaisuus näyttää. Tutkimusaineisto koostui viidestä julkaisuarkistosta (Aalto-yliopiston Aaltodoc, Helsingin yliopiston Helda, Jyväskylän yliopiston JYX, Tampereen yliopiston TamPub ja Itä-Suomen yliopiston UEF Electronic Publications) ja niiden ylläpitäjille tehdyn sähköpostikyselyn vastauksista. Julkaisuarkistojen nykytilannetta tarkasteltiin taulukoimalla ja analysoimalla julkaisuarkistojen sisältämiä aineistoryhmiä. Julkaisuarkistojen ylläpitäjien kyselyvastaukset tarkensivat analyysia julkaisuarkistojen tehtävistä, ja vastausten avulla hahmoteltiin visioita julkaisuarkistojen tulevaisuudesta ja haasteista. Määrällisellä poikittaistutkimuksella kartoitettiin julkaisuarkistoihin tallennettujen aineistojen määriä, latauskertoja ja käytettävyyttä. Pitkittäistutkimuksella selvitettiin aineistojen kertymistä aikavälillä 17.4.–7.10.2016. Lisäksi tarkasteltiin rinnakkaistallennettujen artikkeleiden osuutta koko yliopiston julkaisutuotannosta vuodesta 2013 lähtien yliopistojen tutkimustietojärjestelmien ja julkaisutietoportaali Juulin tietojen perusteella. Sähköpostikysely toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi vain avoimia kysymyksiä.

Julkaisuarkistoille hahmottui kolme perustehtävää tutkimusaineistojen perusteella: 1) yliopiston digitaalisen kokoelman hallinnointi ja säilyttäminen, 2) yliopiston tuottaman tiedon saattaminen avoimeksi ja 3) näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen julkaisuille sekä yliopistolle. Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallenteiden määrän kasvattamiseen on panostettu julkaisuarkistoissa merkittävästi viime vuosien aikana, mutta muunlaisen aineiston kerääminen ei ole ollut kovin systemaattista, lukuun ottamatta opinnäytetöitä. Rinnakkaistallentamisen prosessien kehittämisellä on saatu selkeää parannusta tallennusmääriin ja pystytty nostamaan esiin julkaisuarkiston merkitystä yliopistolle ja tutkijoille. Vähäiset resurssit, tutkijoiden asenteet sekä kaupallisten kustantajien asettamat embargoajat kuitenkin hankaloittavat julkaisuarkiston onnistumista tehtävissään.