"Yhteys on todistus" : uskonnollisen sanaston erityismerkityksiä eräässä kristillisessä julkaisussa
Tutkimukseni aihe on uskonnollinen kieli lehtiteksteissä. Uskonnollinen kieli muuttuu hitaasti ja sitä pidetään yleisesti hieman konservatiivisena kielimuotona. Siinä myös pyritään usein kuvamaan jotain näkymätöntä. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, millaisia sanastollisia erityispiirteitä uskonnollisessa kielessä esiintyy, miksi niitä käytetään ja miten ne vaikuttavat tekstiin. Tutkimus antaa lisää tietoa uskonnollisessa kontekstissa käytettävästä kielestä ja siitä, miten se eroaa yleiskielestä.
Aineistonani toimii Suomen Baptistikirkon lehti Kodin ystävä – Baptisti.fi, josta tutkimuksen edetessä valikoitui tarkempaan analyysiin neljä ilmausta (yhteys, palveleminen, kutsu ja varustaminen). Niiden merkityksiä analysoin laajemmin diskurssintutkimusta ja semanttista analyysia hyödyntäen. Analysoin ilmauksia mm. tarkastelemalla niiden pää- ja sivumerkityksiä sekä sitä, kuinka niiden viittausala uskonnollisessa kontekstissa muuttuu. Otin huomioon myös kielen yhteisöllisen luonteen, sillä uskonnollista kieltä on aina tarpeen tarkastella osana yhteisöä ja yhteisöllistä identiteettiä. Uskonnollisessa yhteisössä kielenkäyttöä määrittää uskonnollinen diskurssi, jonka puitteissa kieltä käytetään. Tällöin kieleen vaikuttavat yhteisön tavat ja uskomukset.
Tutkimuksessani selvisi, että uskonnollisessa kielessä esiintyy sanoja, joita käytetään eri merkityksessä kuin yleiskielessä. Sanoilla on siis sekä yleiskielinen merkitys että uskonnollinen sivumerkitys, ja tämän lisäksi sanalle on voinut kehittyä vielä spesifimpi viittausala uskonnollisen kielen sisällä. Tarkastelen siis sitä, kuinka sanojen merkitykset muuttuvat ja muovaantuvat uskonnollisen diskurssin sisällä.
Syinä viittausalojen muutoksiin voisi pitää tarvetta identifioitua yhteisöön tai osoittaa kuuluvuuttaan yhteisön sisällä muille siihen kuuluville. Tämä on oleellinen osa minkä tahansa ryhmän kielenkäyttöä. Kyseessä voi olla myös opittu tapa tai tottumus. Voitaneen siis todeta, että yhteisön sisällä yleiskielessäkin käytettyihin sanoihin ja ilmauksiin muodostuu helposti sivumerkityksiä, joita uskonnollisessa kontekstissa käytetään. Kiinnostavaa olisi tutkia aihetta syvemmin, sillä tutkimukseni aineisto oli kuitenkin melko suppea. Aihetta voisi lähestyä myös kieli-ideologisesta näkökulmasta: miksi tietynlaista kieltä valitaan käyttää tai olla käyttämättä tietyssä tilanteissa? Myös puhuttua kieltä olisi kiintoisaa tutkia, sillä tässä tutkimuksessa aineistona toimi vain kirjoitettu kieli.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
”Hassan Maikal, aina paikal” : vloggaaminen, kuuluminen ja intersektionaalisuus
Westinen, Elina (Nuorisotutkimusseura, 2019)Artikkeli käsittelee kuulumisen ja kuulumattomuuden intersektionaalista rakentumista suomalaisessa nuorisokulttuurissa yhden tapaustutkimuksen kautta. Erityisesti tutkin sitä, miten tubettaja ja rap-artisti Hassan Maikal ... -
Boss, psyyke ja rukouskännykkä : modernisoituvan uskonnollisen kielen sanaston tarkastelua
Nieminen, Maarit (2003) -
Jumalan kasvot suomeksi : metaforisaatio ja erään uskonnollisen ilmauksen synty
Kela, Maria (Jyväskylän yliopisto, 2007)Maria Kelan tutkimusaiheena oli raamattusuomi, erityisesti Vanhan testamentin metaforiikka. Hän selvitti raamatunkäännösprosessissa tapahtuvaa metaforisaatiota ja valotti uskonnollisen ilmauksen syntyä kieleen. Kela vertaili ... -
Pyhä kulttuuriperintö? : uskonnollisen musiikin merkitysten tuottamisen tapoja suomalaisen koulun opetussuunnitelmissa
Salonen, Suvi-Iina (Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, 2021)Uskonnollisesta musiikista osana peruskoulun toimintaa on puhuttu runsaasti viime vuosina. Artikkelin lähtökohtana onkin yhteiskunnallisen muutoksen ajama tarve uskonnollisen musiikin roolia perusopetuksessakoskevalle ... -
Totuuden jäljillä : tekstin tulkinta nuorten aikuisten raamattupiirikeskusteluissa
Nissi, Riikka (Jyväskylän yliopisto, 2010)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.