Sana-assosiaatioverkkojen koheesion yhteys ryhmädynamiikkaan

Abstract

Tässä pilottitutkimuksessa selvitettiin sana-assosiaatioiden koheesiota ryhmissä. Tarkoituksena oli selvittää, löytyykö yhtenäisyyttä ryhmän keskinäisen toimeen tulemisen välillä ja sen suhteen, kuinka ryhmät assosioivat sanoja. Assosiaatioiden koheesion mittaamisessa käytettiin pohjatietona muistiteorioita ja verkkoteoriaa. Koehenkilöt olivat Jyväskylän yliopistossa järjestetyn kurssin oppilaita, jotka jakaantuivat ryhmiin. Kurssin aluksi ensimmäiset assosiaatiotehtävät teetettiin oppilailla. Kurssin loputtua he tekivät kaksi uutta tehtävää sekä ensimmäiset tehtävät, jotta osalle tehtävistä saatiin kaksi eri mittauspistettä. Kurssin oppilaat sekä vetäjät täyttivät kurssin loputtua ryhmän koheesiosta kyselyn, jonka pohjana käytettiin sosiaalipsykologian määritelmiä ryhmän kiinteydestä. Tehtävissä jokainen assosioitu sanapari sai oman numeerisen arvon ja nämä luvut niputettiin yhteen ryhmittäin. Tällöin pystyttiin vertaamaan, kuinka yhtenäinen ryhmän assosiaatioluku on verrattuna ryhmän arvosanaan. Lisäksi pystyttiin vertaamaan ryhmien keskinäisiä eroja assosiaatioiden koheesiossa, sekä tutkimaan muuttuivatko kahteen kertaan tehdyt tehtävät ajan myötä. Tulosten mukaan ryhmäkohtainen tehtävien yhtenäisyys ei muutu ajan myötä. Analyysissä selvisi, että ryhmädynamiikaltaan erilaisten ryhmien väleillä oli eroja sekä assosiointitavoissa, että verkkoteorian pohjalta. Lukuisista tutkimuksissa käytetyistä assosiaatiotavoista yhdessä ominaisuudessa löytyi merkitsevää eroa ryhmien välillä. Mittauspisteessä 1. parhaimman arvosanan ryhmässä valittiin enemmän piirreassosiaatiotapoja kuin huonoimman arvosanan ryhmässä, mutta ei kuitenkaan eniten kaikista ryhmistä. Huomattiin myös, että tehtävissä varioitiin enemmän parhaimmassa ryhmässä, mikä voidaan tulkita luovuudeksi. Huonoimman ryhmän vastaukset olivat homogeenisempia. Verkkoteorian osalta analyysissä selvisi kaavioita tutkiessa, että paras ja huonoin ryhmä sijoittuivat toisiinsa nähden ääripäihin melkein joka kaaviossa. Huonoimman arvosanan ryhmä sijoittui kuitenkin enemmän ääripäihin kuin parhaimman arvosanan ryhmä. Tuloksiin saattaa vaikuttaa se, että huonoimman arvosanan saaneessa ryhmässä oli vähiten vastaajia. Tämän pilottitutkimuksen alustavat havainnot antavat aihetta tutkia lisää ryhmän luovuuden merkitystä ryhmän suoriutumiselle. Lisäksi verkkoteorian pohjalta kannattaisi tutkia, toistuuko tulos huonoimman ryhmän sijoittumisesta ääripäihin kaavioissa suhteessa parhaimpaan ryhmään ja miksi näin tapahtuu.

The cohesion of word associations in the groups was investigated in this pilot study. The purpose was to investigate whether there is coherence between how the groups are functioning and how these groups associate words. Theories of memory and graph theory were used to measure the cohesion of the associa- tions. The subjects were students from a course of the University of Jyväskylä. The subjects formed groups. The subjects conducted the first association tasks in the beginning of the course and repeated the tasks at the end of the course among two new tasks. Thus, there was two measurement points for some tasks. At the end of the course the students and the teachers filled an inquiry to esti- mate the grades about the group cohesion. Questions of the inquiry were based on theories of social psychology. In word association tasks each paired word was given a numeric value and these values were calculated per each group. Thus it was possible to compare how coherent were the associations of the group and compare it to its performance. Also it was possible to compare the differences of the cohesion of associations between the groups and investigate whether the cohesion changed over time. The result was that cohesion of the association tasks didn't change over time. There were differences between the groups that had different kind of group dynamics based on the grades. The differences were found in the analy- sis based on theories of memory and graph theory. Many association indicators were used in this study. Significant difference was found in one indicator be- tween the groups. ”Feature” indicators were chosen more at the first measure- ment point in the best group than in the weakest group but not more than in all the other groups. The best group did more variations in tasks which can be sign of creativity. The variations were more homogeneous in the weakest group. The best and the weakest group were positioned to the opposite sides from each other in almost each graph that was investigated based on graph the- ory. However, the weakest group was positioned more to the furthest positions in the graphs. It may have affected to all the results that the weakest group was the smallest one. The initial results of this pilot study encourage to study fur- ther the impact of creativity on group performance. Also it can be useful to study more whether the best and weakest group position to the furthest posi- tions in the graphs based on graph theory and why this occurs.