Nimestään lehmä tunnetaan : lehmien nimeämisperusteista ja nimien käytöstä

Abstract

Kandidaatintutkielmani aiheena ovat lehmien nimeämisperusteet ja nimien käyttö. Lehmien nimistöntutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet ja lisäksi lehmien nimet ovat osa kansanperinnettä. Aivan viimeaikaisinta tutkimusta nimeämisperusteista ei kuitenkaan ole. Elinkeinorakenteen muuttuessa ja tilojen vähentyessä osa tästä tiedosta on vaarassa kadota, joten sitä on hyvä koota talteen.

Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimeämisperusteita lypsykarjatilalliset käyttävät lehmiä nimetessään ja miten näitä perusteita voi luokitella? Käytetäänkö lehmistä ennemmin nimiä vai numeroita, ja mitä perusteita nimien tai numeroiden käytölle annetaan?

Tein tutkielmaa varten sähköisen kyselyn, jossa kysyin karjanomistajilta heidän käyttämistään nimeämisperusteista ja pyysin esimerkkinimiä. Lisäksi kysyin, nimetäänkö lehmävasikat ja käytetäänkö lehmistä ennemmin nimiä vai numeroita. Analysoin vastauksia sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin, laskemalla prosenttiosuuksia vastauksista ja toisaalta tulkitsemalla avoimiin kohtiin jätettyjä vastauksia.

Aineistoni pohjalta sain selville, millaisia nimeämisperusteita lehmien nimeämiselle on. Saamani tulokset ovat hyvin yhteneviä aikaisemman tutkimuksen kanssa. Suosituimmat ja eniten käytetyt nimeämisperusteet liittyvät usein lehmän emän nimeen, joko niin että emän nimeä muunnellaan (esimerkiksi Lulun vasikasta tulee Nunu) tai vasikka saa nimensä samasta aihepiiristä kuin emä. Luontoaiheiset nimet erottuvat omana kategorianaan hyvin suosittuina. Sain myös selville, että lehmien nimeäminen on ennemmin sääntö kuin poikkeus, mutta nimien käytössä on hajontaa. Eroja nimien käytössä on varsinkin eri navettatyyppien välillä.

Tutkimustuloksistani voi päätellä, millainen nimikulttuuri suomalaisissa navetoissa on 2010-luvulla. Tutkimukseni tarjonnee mielenkiintoista tietoa lehmien kanssa työskenteleville ja tarjoaa apua lehmien nimeämiseen.