Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPoskiparta, Marita
dc.contributor.authorLuokkala, Kirsi
dc.date.accessioned2017-03-03T11:40:56Z
dc.date.available2017-03-03T11:40:56Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1674622
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53178
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksinasuvien positiivista mielenterveyttä sekä positiiviseen mielenterveyteen vaikuttavia sosioekonomisia ja emotionaalisia tekijöitä. Tutkimus oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Yksinasuvat ry:n yksielävien mielenhyvinvoinnin tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja siihen vastasi 232 Yksinasuvat ry:n jäsentä. Vastausprosentti oli 54 %. Tutkimuksessa käytettiin positiivisen mielenterveyden lyhyttä mittaria (SWEMWBS) (Warwick Medical School 2015). Tarkastelun avuksi ja analyysiä varten positiivisen mielenterveyden mittarista saadut arvot luokiteltiin kolmeen eri luokkaan: matala, kohtalainen ja korkea. Luokittelun lisäksi tulokset esitettiin keskiarvoina. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows 24.0 -ohjelmistolla. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja keskiarvojen perusteella. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliötestillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Merkitsevyydet ilmoitettiin p-arvona. Positiivisen mielenterveyden mittarin väittämien sisäistä yhdenmukaisuutta testattiin Crohnbachin alfa -kertoimen avulla. Tulosten mukaan suurimmalla osalla vastaajista oli kohtalainen positiivinen mielenterveys ja positiivisen mielenterveyden keskiarvo oli 22,89 (asteikko 7-35). Sosioekonomisista tekijöistä sukupuolella, tulotasolla, asunnon koolla ja tyytyväisyydellä ikkunasta avautuvaan näkymään, oli yhteys positiivisen mielenterveyteen. Emotionaalisia tekijöitä edustavilla yksinäisyyden ja alakuloisuuden tunteella sekä arviolla elämänlaadusta oli vahva yhteys positiiviseen mielenterveyteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksinasuvien positiivinen mielenterveys oli kohtalainen. Tämän tutkimuksen mukaan yksinasuvilla positiiviseen mielenterveyteen vaikuttavat sosioekonomisista tekijöistä työllisyys, tulotaso ja siviilisääty sekä asuntoon liittyvät asiat. Positiiviseen mielenterveydellä ja yksinäisyyden ja alakuloisuuden tunteella sekä arviolla elämänlaadusta oli vahva yhteys positiiviseen mielenterveyteen.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study was to investigate the positive mental health of people living alone, as well as the impact of socio-economic and emotional factors to positive mental health. This study was a part of Yksielävien mielen hyvinvoinnin tutkimus (The mental well-being survey to people living alone), which was conducted by National Institute for Health and Welfare (THL) in cooperation with Yksinasuvat ry. The data was collected by questionnaire and 232 replied. They were members of Yksinasuvat ry. The response rate was 54%. The short version of Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (SWEMWBS) was used (Warwick Medical School 2015). Examination of the values the meter were classified into three categories: low, moderate and high. In addition to the results presented averages. The data were analyzed using SPSS for Windows 24.0 software. Data were analyzed with cross tabulation and means. Statistical significance was tested by chi-square test and one-way analysis of variance (ANOVA). Statistical significance was reported as p-value. The internal consistency of positive mental health issues, the meter, was tested using Crohnbachin alpha coefficient. The results show that the majority of respondents had moderate positive mental health and a positive mental average was 22.89 (scale 7-35). Socio-economic factors, gender, income level, size of the apartment and the satisfaction of the window view, there was a connection of positive mental health. Emotional factors representative of loneliness and melancholy emotion, as well as an estimate of the quality of life had a strong connection to the positive mental health. It can be concluded that the positive mental health of those living alone were moderate. This study shows that living alone positive mental health is affected by socio-economic factors, employment, income, and marital status, as well as related to housing issues. Positive mental health and feelings of loneliness and melancholy emotion, as well as an estimate of the quality of life had a strong connection to the positive mental health.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (46 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheryksinasuvat
dc.titleYksinasuvien positiivinen mielenterveys
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201703031571
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.date.updated2017-03-03T11:40:57Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoyksineläjät
dc.subject.ysomielenterveys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot