Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKiili, Johanna
dc.contributor.authorKinnunen, Tiina
dc.date.accessioned2017-03-03T07:41:22Z
dc.date.available2017-03-03T07:41:22Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1674618
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53172
dc.description.abstractTutkielman aiheena on kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta säätäminen. Kehitysvammalakiin (519/1977) lisättiin 10.6.2016 voimaan tulleet säädökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Laki koskettaa kaikkia erityishuollon palvelujen piirissä olevia henkilöitä, myös niitä joilla ei ole kehitysvammadiagnoosia. Aikaisemmin kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta oli tarkoitus säätää yleisessä itsemääräämisoikeuslaissa, jonka valmistelu keskeytyi keväällä 2015. Tutkielman aineistona on Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (HE 108/2014) sekä Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE96/2015 vp) sekä toukokuussa 2016 annettu lisäys esitykseen. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkielman tarkoituk-sena oli selvittää, miten erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta määritellään lakiesityksissä ja miten henkilön kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä tulee lakiesitysten mukaan arvioida ja tutkia. Itsemääräämisoikeuden määrittely lakiesityksissä poikkeaa toisistaan. Kehitysvammalaki määrittelee itsemääräämisoikeuden oikeudeksi ”osallistua” ja yleinen itsemääräämisoikeus-laki oikeudeksi ”määrätä” ja ”päättää”. Tulosten mukaan kehitysvammalaki korostaa itsemääräämisoikeudesta säätäessä hoidon ja huolenpidon näkökulmaa ja yleinen itsemäärää-misoikeuslaki itsemääräämiskyvyn näkökulmaa. Itsemääräämisoikeus näyttäytyy aineiston valossa vaikeasti määriteltävänä asiana. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että erityishuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että kehitysvammaisten ja muiden erityishuollon asiakkaina olevien henkilöiden itsemääräämisoikeudesta säädettäisiin yleisessä itsemääräämisoikeuslaissa, mikä varmistaisi yhdenvertaisen kohtelun muihin sosiaalihuollon asiakasryhmiin nähden.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (94 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheritsemääräämisoikeus
dc.titleKenellä on oikeus päättää? : itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten erityishuollossa lainsäädännön näkökulmasta
dc.title.alternativeItsemääräämisoikeus kehitysvammaisten erityishuollossa lainsäädännön näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201703031565
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.date.updated2017-03-03T07:41:23Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysokehitysvammaisuus
dc.subject.ysokehitysvammaiset
dc.subject.ysokehitysvammahuolto
dc.subject.ysooikeudet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot