Show simple item record

dc.contributor.advisorSilvasti, Tiina
dc.contributor.advisorKröger, Teppo
dc.contributor.authorKykkänen, Jani
dc.contributor.authorPulkka, Juho
dc.date.accessioned2017-02-13T10:13:47Z
dc.date.available2017-02-13T10:13:47Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1672715
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53014
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka sosiaalisesti kestävää kaivannaisalan toiminta Suomessa on. Tarkastelu nivotaan commons-käsitteen ympärille kysyen, koetaanko kaivannaiset meille yhteiseksi paikallisella ja kansallisella tasolla. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan kahdella eri tasolla kahta eri aineistoa käyttäen. Media- aineisto Lapin Kansasta kertoo paikallisen tason tarinaa sieltä, missä kaivostoimintaa harjoitetaan ja asiakirja-aineiston kahdesta valtiollisesta strategiasta kertoo kansallista visiota, kansallista tahtotilaa kaivannaisalan tulevaisuudesta. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että aineistot kertovat kahta erilaista tarinaa, joskin metatasolla niistä löytyy yhteneväisyyksiä. Media-aineiston tarkastelu osoittaa, että paikallisella tasolla kaivannaistoimintaa ei koeta sosiaalisesti kestäväksi, vaikka yleisesti ottaen puhutaan, kuinka kaivannaiset ovat meille yhteistä kansallisomaisuutta, josta kaikki hyötyvät. Asiakirja-aineistossa, joka kuvastaa kansallisen tason diskurssia, sosiaalisen kestävyyden ja oikeutuksen ongelmaa ei nähdä, vaan toiminta koetaan sosiaalisesti kestäväksi ja kansallisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Kaivannaisomaisuuden kestävä käyttö koetaan siis eri tavoin eri tasoilla, vaikka tavoitetila olisi yhteinen. Tutkielmassa pyrittiin nivomaan kaivannaisten käyttäminen ja vaaliminen commonskäsitteen ympärille. Tässä ei täysin onnistuttu, mutta yritys tulee nähdä pikemminkin keskustelun avauksena aiheesta kuin epäonnistumisena. Commons-teoriaa on empiirisesti sovellettu melko vähän. Kaivannaiset ovat kiinteä osa luontoamme, jonka kestävä käyttö vaatii siitä huolehtimista. Luontoarvot virkistysmahdollisuuksineen nousivat mediaaineistosta vahvasti esille. Luontoarvoja ja kaivannaisia ei voida erottaa toisistaan ja toisen hyödyntäminen poissulkee toisen (täysipainoisen) hyödyntämisen. Tasapainon löytämisessä näiden kahden (luonnon)resurssin käyttämiselle on ensiarvoisen tärkeää, että toiminta voi olla sosiaalisesti kestävää. Toisaalta, voiko kaivostoiminta olla koskaan sosiaalisesti kestävää? Tämän tutkimuksen tekemistä on tukenut Maaseudun yhteisvaliokunnan sivistysrahasto, jolle on toimitettu tutkielman kopio sähköistä arkistointia varten.fi
dc.description.abstractThis study is about social sustainability of Finnish mining industry. The viewpoint in this study is closely concentrated on the idea of commons. We are focusing on questions: Are the national ores seen as a common resource and property, and if so, on what levels? To analyze the research questions, we are using two different data sets. Media data from a local area Lapin Kansa newspaper and from two national strategic programs on sustainable mining industry and the future of mining industry in Finland are in the core in this study. These two data types give us the opportunity to take a look into the questions from a national and a local perspective. The results in this study tell us two different stories on experienced social sustainability, although they do have some aspects in common. The media data analysis shows that on local level mining industry is not seen as socially sustainable, even though in discourses the ores are seen as a national property and value that benefits also the locals. In the national strategic programs the mining industry in Finland is seen as a sustainable and nationally subservient way of utilizing national property. Problems in social sustainability and social entitlement are not visible in the national programs. Even though the national vision of ores as (common) national property is shared, the experiences in reality vary greatly. In this study, we are linking the commons and extractive mining industry. Although the linkage has not been entirely successful, it can and should be seen as an insight on the matter. We see that the commons have not been sufficiently studied related to nonrenewable resources e.g. ores. The environmental values and ores cannot be utilized at the same time at the same level and both are seen as a national value and property. If the balance is impossible to find, can the mining industry be sustainable at all?en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (102 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othercommons
dc.titleSosiaalinen kestävyys suomalaisessa kaivannaisteollisuudessa: yhteiset kaivannaisemme? : tapaustutkimus Soklin kaivoshankkeesta
dc.title.alternativeTapaustutkimus Soklin kaivoshankkeesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201702131415
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.date.updated2017-02-13T10:13:48Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysokaivannaiset
dc.subject.ysokaivosteollisuus
dc.subject.ysokaivokset
dc.subject.ysokestävä kehitys
dc.subject.ysososiaalinen kestävyys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record