When local gets a global focus : Ebola outbreak narratives in Toronto Star in 2014 - 2015

Abstract

Gradussani 'Kun paikallinen saa globaalin fokuksen: Ebolan leviämisen narratiivit vuosina 2014 – 2015 Toronto Star -lehdessä' tutkin otsikon mukaisesti Ebolan leviämisen narratiiveja viimeisimmän Ebolaepidemian ajalta. Toronto Star on Kanadan suurin päivittäin ilmestyvä sanomalehti, jonka julkaisupaikka on Torontossa Ontarion provinssissa. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Melissa Leachin vuonna 2008 kehittelemää temaattisten narratiivien kategorisointia verenvuotokuumeista (esimerkiksi Ebola ja Marburgin virus). Hänen kategorisointi sisältää seuraavat narratiivit: (1) Globaali uhka: Afrikasta nousevaa ruttoa vastaan taisteleminen, (2) Tappavat paikalliset sairaustapaukset: globaali nopea reagointi paikallisiin tapahtumiin, (3) Kulttuuri ja konteksti: paikallisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen, (4) Mysteerit ja kuolleisuus: ekologisen ja sosiaalisen dynamiikan huomioiminen. Näiden pohjalta graduni tutkimuskysymykset ovat vastaavasti (1) Millaiset leviämisen narratiivit Toronto Star esitteli vuosina 2014 – 2015? (2) Ketkä Toronto Star esitteli päätoimijoina Ebolaepidemian aikana vuosina 2014 – 2015? (3) Millaiset roolit päätoimijat saivat Ebolaepidemian aikana Toronto Star – lehden mukaan? Teoreettisena viitekehyksenä toimijoille käytän sekä Proppin (1968) että Sealen (2002) ajatusta siitä, että hyvä tarina sisältää niin sankareita, auttajia kuin vastustajia. Tarinan lopussa vastustajat häviävät ja sankarit voittavat. Terveyteen liittyvissä tarinoissa sairaus ja kuolema esitetään vastustajana. Sitä vastoin lääkärit ja hoitajat nähdään sankareina, sillä he yrittävät taltuttaa sairauden ja voittaa kuoleman. Tutkimuksessani käytän myös sekä Katzin, Kornbletin, Arnoldin, Liefin ja Fischerin (2011) että Brownin, Mackeyn, Shapiron, Kolkerin ja Novotnyn (2014) teorioita, jotka esittelevät toimijoita globaalin terveysdiplomatian kentällä. Kyseiset teoriat auttavat Ebola-alueen toimijoiden löytämisessä Toronto Starin artikkeleista.

Aineistoni koostuu 97 relevantista Ebola-artikkelista, jotka on julkaistu Toronto Star lehdessä vuosina 2014 – 2015 ja kerätty ProQuest Central -palvelun avulla. Analyysini tulokset osoittavat, että Toronto Star esitteli seuraavat päänarratiivit: (1) Ebola globaalina turvallisuusuhkana, (2) Tappavat paikalliset sairaustapaukset ja hidas globaali reagointi tapahtumiin, (3) Kulttuuri ja konteksti: enemmän olisi pitänyt kiinnittää huomiota paikallisten osallistamiseen, (4) Ebolan vuosina 2014 – 2015 leviämisen taustalla pitkään jatkunut köyhyys ja vaillinnaiset terveydenhoitojärjestelmät Länsi-Afrikassa. Tämän lisäksi Guinean, Sierra Leonen ja Liberian terveysministeriöt ja maiden presidentit nähdään globaalin terveysdiplomatian ydintoimijoina. Sen sijaan YK-järjestelmän olennaiset toimijat, Kanadan hallitus, Kanadan ulkoministeri, Yhdysvaltain hallitus ja Yhdysvaltain presidentti nähdään monisidosryhmäisen globaalin terveysdiplomatian toimijoina. Lääkärit ilman rajoja, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, PHAC, CDC, terveydenhuollon työntekijät, sosiaalisen liikkuvuuden auktoriteetit, hautaustiimin jäsenet, paikalliset kyläpäälliköt, karanteeniviranomaiset, kansanterveyden asiantuntijat, viranomaiset, tutkijat, laivayhtiöt, lentöyhtiöt, lääkeyhtiöt ja yksityiset lahjoittajat nähdään epävirallisen globaalin terveysdiplomatian toimijoina. Ebola-tarinassa roolit eri toimijoille vaihtelevat uhreista sankareihin ja avunantajista avun vastustajiin.

In my Master's Thesis 'When local gets a global focus: Ebola outbreak narratives in 2014 – 2015 in Toronto Star' I research Ebola outbreak narratives of the most recent Ebola outbreak. Toronto Star is Canada's biggest daily newspaper which is being published in Toronto, Ontario. As my theoretical background, I use Melissa Leach's (2008) categorization on thematic narratives related to haemorrhagic fevers (for example Ebola and Marburg virus). Her categorization includes: (1) A global threat: tackling the emerging plague out-of-Africa, (2) Deadly local disease events: the building of universal rapid response, (3) Culture and context: building positively on local knowledge, (4) Mysteries and mobility: taking long-term ecological and social dynamics seriously. Building on these, my research questions in this Thesis are (1) What kinds of outbreak narratives on Ebola were presented by Toronto Star during 2014 – 2015? (2) Who were presented as the main actors during the 2014 – 2015 Ebola outbreak by Toronto Star? and (3) What kinds of roles did the main actors receive over the outbreak period by Toronto Star? As a theoretical background for analysis of actors and different roles, I use Propp's (1968) and Seale's (2002) idea that a good story includes heroes, helpers and villains. At the end of a story, villains loose and heroes win. In the health-related stories, disease and death are being portrayed as a villain. Instead, doctors and nurses are seen as heroes because they are trying to tackle the disease and overcome death. I also use theories by Katz, Kornblet, Arnold, Lief and Fischer (2011) as well as by Brown, Mackey, Shapiro, Kolker, Novotny (2014) which introduce global health diplomacy actors. These theories help me to identify the main Ebola actors being presented in the research data. My research data consists of 97 relevant articles related to the Ebola outbreak published in Toronto Star in 2014 – 2015, collected through the database ProQuest Central. The results of my analysis indicate that Toronto Star represented the following main narratives: (1) Ebola as a global security threat, (2) Deadly local disease events and slow universal response, (3) Culture and context: more attention should have been given on how to include locals into the outbreak response and (4) The 2014 – 2015 Ebola outbreak as an outcome of long-lasting poverty and lacking health care systems in West Africa. Further, the analysis showed how the ministries of Health in Guinea, Sierra Leone and Liberia as well as the presidents of the three mentioned countries are considered as the core global health diplomacy actors. Instead, the relevant actors of UN system as well as the Canadian government, Canada's Minister of Foreign Affairs, the U.S. Government and the U.S. President are considered as multi-stakeholder global health diplomacy actors. Médecins Sans Frontières, International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies, the Public Health Agency of Canada, Centers for Disease Control and Prevention (CDC), health care workers, social mobilization authorities, burial team members, local chiefs, quarantine officers, public health experts, officials, scientists, shipping companies, airline companies, pharmaceutical companies and private donors are considered as informal global health diplomacy actors. In the Ebola narrative, the roles for different actors vary from victims to heroes as well as from aiders to opposers.