Maatalouden ympäristötukijärjestelmään kuuluvien perinnebiotooppien hoidon kustannukset Keski-Suomessa

Abstract

Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden synnyttämiä monimuotoisia niittyjä ja puustoisia luonnonlaitumia, joita ylläpitää niitto tai laidunnus. Perinnebiotooppien määrä on vähentynyt rajusti maatalouden tehostumisen myötä. Merkittävin uhanalaistumisen syy on perinnebiotooppien umpeenkasvu laidunnuksen ja niiton loputtua, mutta myös pellonraivaus ja metsittäminen ovat hävittäneet perinnebiotooppeja runsaasti. Perinnebiotooppien hoitomenetelmät perustuvat niittoon ja laidunnukseen sekä tarvittaessa alkuraivaukseen. Perinnebiotooppien hoitoon voi saada maatalouden ympäristökorvausta. Hoitosopimus korvaa viljelijälle ne suorat kustannukset, joita kohteen hoitaminen synnyttää. Joskus perinnebiotoopit vaativat erityisen paljon kunnostusta hoidon aloitusvaiheessa, jolloin on mahdollista hakea erillistä ei-tuotannollisten investointien tukea.

Tämän pro gradu–tutkielman tavoitteena oli selvittää maatalouden ympäristötukiohjelmakauden 2007–2013 aikana syntyneitä perinnebiotooppien hoidon kokonaiskustannuksia avoimilla ja puustoisilla perinnebiotoopeilla. Tutkimus toteutettiin Keski-Suomen maakunnan alueella, ja sen puitteissa analysoitiin perinnebiotooppien hoidon kustannusten kattamiseen maksettuihin tukiin liittyviä asiakirjoja. Lisäksi haastateltiin tukia hakeneita viljelijöitä, hoitosuunnittelua tehneitä maisemanhoidonneuvojia ja viranomaisia, jotka olivat tekemisissä tukipäätösten valmistelussa. Vaikka perinnebiotooppien hoitoon käytetään paljon rahaa maatalouden ympäristötukijärjestelmien kautta, on se silti kannattavaa. Tämän tutkimuksen mukaan kokonaistyöaika yhtä perinnebiotooppikohdetta kohti vaihtelee valtavasti. Kun huomioidaan viljelijöiden, neuvojien ja ELY-keskusten tarkastajien työpanokset, aikaa menee 120 tunnista yli 1 500 tuntiin eli 15 työpäivästä melkein 190 työpäivään. Perinnebiotooppien hoidon tuki sekä ei-tuotannollisten investointien tuki eivät välttämättä kaikissa tapauksissa riitä täysin kattamaan kaikkia kustannuksia, joita perinnebiotooppien hoitaminen synnyttää. Avoimet ja puustoiset perinnebiotoopit eivät eroa toisistaan hoitotoimien kalleudessa. Kun lasketaan yhteen eläinten hoitaminen ja valvonta sekä niihin kiinteästi liittyvät aitaamiskulut, nousee laidunnus suurimmaksi kustannuseräksi sekä avoimilla että puustoisilla perinnebiotoopeilla.

Traditional rural biotopes are biodiverse semi-natural grasslands and wood pastures crated by traditional livestock farming, and they are maintained by hay-cutting or grazing. The intensification of agriculture has drastically decreased the amount of traditional rural biotopes. The most significant reason for endangerment is the overgrowth of traditional rural biotopes after grazing and hay-cutting has ended, but also clearing of agricultural land and forestation have wiped out a significant amount of traditional rural biotopes. Traditional rural biotopes are managed through hay-cutting and grazing, and if necessary clearing of young trees. Management of traditional rural biotopes is financially supported through agri-environment scheme. Management subsidy contracts compensate management costs to farmers.Sometimes traditional rural biotopes need restoration in the beginning of management, and it is possible to apply for a separate non-productive investment subsidy. The purpose of this thesis was to examine the total costs of traditional rural biotope management during the agrienvironmental program 2007-2013 for semi-natural grasslands and wood pastures. The study was done in the region of Central Finland. Documents on subsidies that were paid for covering the management costs of traditional rural biotopes were analyzed. Additionally farmers who had applied for subsidies, landscape management advisors involved in management planning, and civil servants responsible for preparation of subsidy decisions were interviewed. Although significant amount of money spent on traditional rural biotope management through agri-environment schemes, it is still cost-effective. The total labor time for managing a single traditional rural biotope varies greatly. When the total working hours of farmers, advisors, and ELY-Centre inspectors are taken into consideration, it takes from 120 hours to 1 500 hours or from 15 work days to almost 190 work days, respectively. Traditional rural biotope management subsidy and non-productive investment subsidy may not necessarily cover all of the management costs of in every cases. Semi-natural grasslands and wood pastures do not differ in the expense of management actions. When animal care and monitoring and fencing costs are added together, grazing emerges as the largest expense both in semi-natural grasslands and wood pastures.