Nuorten osallisuus ja ravitsemuskäyttäytyminen koulussa : miten osallistamisen kokemus, vaikutusmahdollisuuksien kokeminen ja osallisuuden aste ovat yhteydessä koululounaan syömiseen 6.-9.-luokkalaisten nuorten keskuudessa?

Abstract

Ruokavaliolla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpitämisessä läpi elämän. Säännöllinen ateriarytmi ja ravitsevat välipalat toimivat terveellisen ruokavalion perustana. Suomessa järjestetyn kouluruokailun tulisi kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista ja kouluruokailuun osallistumisen tulisi olla oppilaille mieluisaa. Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa (2014) kiinnitetään huomiota ruokakasvatukseen, oppilaiden osallisuuteen sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen kouluruokailun yhteydessä. Osallisuus on monitahoinen käsite, jonka tulisi tarjota mahdollisuus toimia, olla mukana ja muuttaa vallitsevaa ympäristöä ja yhteisöä. Osallisuuden käsitteeseen liittyy vahvasti myös kokemus omasta osallisuudesta. Kokemus omasta osallisuudesta tulee näkyväksi kouluympäristössä esimerkiksi nuorten käyttäytymisestä, nuorten mielipiteistä ja heidän asenteistaan. Kun osallisuus toteutuu halutulla tavalla, se näkyy oppilaiden arvostuksena yhteisöä kohtaan ja kokemusta siitä, että nuoret itse tulevat arvostetuksi (Gretsche 2002:50; Gretche & Kiilakoski 2012).

Tämän pro gradu - tutkielman tarkoituksena oli selvittää 6.–9.-luokkalaisten oppilaiden (n=305) osallisuuden kokemusta ja kouluruokailuun osallistumista. Tutkielmassa tarkastellaan osallistamisen kokemusta, vaikutusmahdollisuuksien kokemista sekä osallisuuden astetta. Tutkielma tarkastelee sitä, miten koettu vaikutusmahdollisuus ja osallistaminen ovat yhteydessä oppilaiden osallisuuden asteeseen ja miten osallistamisen kokemus, vaikutusmahdollisuuksien kokeminen sekä osallisuuden aste ovat yhteydessä koululounaan syömiseen viisi kertaa viikossa. Tutkimuksen aineistona oli Nuorten Akatemian vuonna 2015 teettämä oppilaskysely. 6.–9.-luokkalaiset oppilaat vastasivat kyselyyn nimettömästi ja vapaaehtoisesti kouluaikana. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, x2-testiä sekä logistista regressioanalyysiä.

Tulokset koululounaan syömisestä noudattelivat aikaisempia tutkimustuloksia kouluruokailusta Suomessa. Koululounasta syötiin vähiten pääkaupunkiseudulla ja kouluruoan syöminen oli harvinaisinta 8.-luokkalaisten keskuudessa. Tytöt söivät koululounasta useammin kuin pojat. Oppilaiden kokemus osallistamisesta ja mielipiteiden huomioimisesta sekä vaikutusmahdollisuuden kokeminen olivat yhteydessä vahvempaan osallisuuden asteeseen. Oppilailla jotka kokivat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi, oli lähes 6-kertainen todennäköisyys vahvempaan osallisuuden asteeseen eli konkreettiseen koulun toimintoihin osallistumiseen. Päivittäin kouluruokailuun osallistumiseen oli yhteydessä oppilaan vahvempi kokemus osallistamisesta ja mielipiteiden huomioinnista. Oppilaan vahvempi kokemus vaikutusmahdollisuudesta sekä oppilaita aktivoiva osallistaminen lisäävät oppilaiden toimijuutta ja osallisuuden astetta kouluympäristössä. Kouluruokailuun osallistumista päivittäin näytti lisäävän oppilaiden vahvempi kokemus osallistamisesta ja mielipiteiden huomioinnista.

Kouluruokailuun osallistuminen ei välttämättä ole riippuvainen niinkään siitä, kuinka aktiivinen osallistuja ja toimija oppilas on kouluympäristössä vaan siitä, että oppilas kokee vastavuoroisuutta, tietää miten voi halutessaan vaikuttaa koulun asioihin ja häntä rohkaistaan omien mielipiteiden ilmaisuun koulupäivien aikana.

Healthy diet and nutrition play a important role when preventing chronic diseases. School-age children need a versatile and nutritious food to support their growth, development and learning. Regular meals and healthy snacks are the basis to balanced diet. In Finland school meals should cover a third of the student’s daily energy requirements and the participating to school lunch should be pleasant. New national curriculum for basic education (2014) underlines the importance of food education and student’s involvement as well as the development of new practices in the school meal system. Inclusion or participation is a multilateral concept that contains organizational, environmental and individual levels. The term social inclusion can be described as the opposite effect to social exlusion and is usually a result from positive action taken to change the circumstances and habits. The aim of this Master’s thesis study was to investigate how the experience of inclusion, the experience of having a possibilty to influence and the degree of participation are associated with eating school lunch five times a week (n=305). Study also investigated how student’s experience of inclusion and the experience to be able to affect on school environment were associated with student’s degree of participation. The data was obtained from the Finnish Youth Academy (2015). Students from six to ninth graders answered anonymously and voluntarily to the questionnare during a school day. Statistical significance of the associations and differences were tested by logistic regression, cross-tabulation and chi-square. Results indicated that student’s experience of the possibility to influence and the experience of inclusion were both associated with a increased degree of participation. Stronger degree of participation was not associated with the probability to eat school lunch five times a week.

Student’s stonger experience of inclusion was associated with the probability (p=0.000) to eat school lunch five times a week. Eating school lunch is not necessarily dependent on how active or participating students are in the school environment. The experience of being included and reciprocity among students and school employees seems to have a greater impact on students eating habits at school and eating school lunch five times a week.