Villien vapaus : luonnontilan ihmisten vapaus Jean-Jacques Rousseaun Toisessa diskurssissa
Tekijät
Päivämäärä
2016Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tämä tutkielma tarkastelee Jean-Jacques Rousseaun (1712–1778) luonnontilateoriaa ja erityisesti, kuinka Rousseaun kuvailemat luonnontilan ihmiset voivat olla vapaita toimijoita heidän omassa toimintaympäristössään. Rousseaun ajattelua tutkitaan pääasiassa hänen teoksensa Discours sur l'origine et les fondements de l'inégalité parmi les hommes (1755) kautta. Tutkimusmetodina on tämän teoksen eli Toisen Diskurssin lähiluku.
Tutkielman ensimmäisessä osiossa käydään lyhyesti läpi Rousseuta edeltänyttä luonnontilateorian perinnettä, jota vastaan hänen Toisessa Diskurssissa esittämä luonnontilaa koskeva argumentointi välillä asettuu. Tutkielmassa esitetään Rousseaun luonnontilateorian poikkeavan kriittisellä tavalla perinteestä hänen ymmärtäessään luonnontilan historialliseksi käsitteeksi, jossa on useita ihmisen kehitysvaiheita. Ihmisten vapautta tutkitaan tästä johtuen kahdessa, suhteellisen stabiileiksi tulkituissa Rousseaun luonnontilateorian vaiheissa: puhtaassa luonnontilassa ja yhteisöllisessä luonnontilassa.
Toisessa osiossa perehdytään puhtaan luonnontilan ihmiseen, jonka Rousseau näkee melkein täysin ei-sosiaalisena ja itseriittoisena olentona. Tämän ihmisen halut ja tarpeet ovat sekä yksinkertaisia että vähäisiä, minkä Rousseau näkee olevan eduksi puhtaassa luonnontilassa vallitsevan yleisen rauhan ja vapauden kannalta. Rousseau ajatteleekin puhtaan luonnontilan ihmisten välisten kamppailujen olevan harvinaisia, mutta näiden pelkästään itsestään kiinnostuneiden ihmisten ristiriitatilanteet voivat tulla ratkaistuiksi vain voimakkaamman yksilön eduksi. Puhtaan luonnontilan ihmiset eivät myöskään tule toimineeksi vapauden mahdollistajina toisille kaltaisilleen. Lisäksi tutkielmassa esitetään, että vaikka puhtaan luonnontilan ihmiset eroavat tahdon vapautensa vuoksi eläimistä, he näyttävät olevan mentaalisesti kykenemättömiä tekemään vapaita valintoja.
Viimeisessä osiossa tarkastellaan yhteisöllistä luonnontilaa. Yhteisöllisen kehityksen myötä luonnontilan ihmisten mahdollisuudet ratkaista ristiriitoja ja tehdä yhteistyötä jaettujen päämäärien saavuttamiseksi ovat parantuneet, mutta samanaikaisesti Rousseau katsoo sosiaalisuudesta syntyvien tarpeiden ja halujen aiheuttavan ihmisten välillä väkivaltaiseksikin yltyvää eripuraa. Tutkielma esittää, kuinka Rousseaun kuvailemien yhteisöjen ihmisten väliset suhteet eivät enää perustu pelkästään yksilöiden voimankäyttöön, vaan yhteisön historian kautta muodostuneilla tavoilla on merkitystä yhteisön rauhan takaamiseksi. Samoin yksilöiden vapaus toteuttaa omaa olemustaan on nyt uudenlaisella tavalla riippuvainen kanssaihmisistä ja ihmisten kyky tehdä vapaita valintoja on sosiaalisuuden myötä kehittynyt, vaikka he eivät vielä tästäkään huolimatta näytä edustavan Rousseaulle yhteiskunnallisen ihmisen kaltaista toimijaa.
...
Muu nimeke
Luonnontilan ihmisten vapaus Jean-Jacques Rousseaun Toisessa diskurssissaMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mary Wollstonecraft och autonomins uppkomst : En studie i filosofihistoriens marginaliseringsmekanismer
Reuter, Martina (Universitetsforlaget, Scandinavian University Press, 2018)Uppsatsen granskar marginaliseringen av kvinnor i filosofins historia genom att fästa uppmärksamhet vid hur filosofihistorieskrivningen bidragit till denna marginalisering. Utgångspunkten är J. B Schneewinds inflytelserika ... -
Thomas Hobbes and Jean-Jacques Rousseau on liberty and slavery of conscience in the context of Christian political theology
Ojakangas, Mika (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
The limits of subtractive politics : Agamben and Rousseau’s inheritance
Prozorov, Sergei (Palgrave Macmillan, 2021)The article critically engages with Giorgio Agamben’s reading of Rousseau in order to explore the affinities between the two authors’ subtractive approach to political subjectivation. In The Kingdom and the Glory. Agamben ... -
The Ambivalence of Human Sociality : Rousseau and Recognition
Hirvonen, Onni (Palgrave Macmillan, 2023)Although Jean-Jacques Rousseau does not use the term “recognition” in the sense that it has been known since Fichte and Hegel, he has had an influence on various theorists of recognition. Undoubtedly, the key reason for ... -
Jean-Jacques Rousseau and Mary Wollstonecraft on the imagination
Reuter, Martina (Routledge, Taylor & Francis Group, 2017)The article compares Rousseau’s and Wollstonecraft’s views on the imagination. It is argued that though Wollstonecraft was evidently influenced by Rousseau, there are significant differences between their views. These ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.