Mitä siihen vielä vaaditaan? : pro gradu -tutkielma neljän nuoren somalinaisen kokemasta toiseudesta suomalaisessa yhteiskunnassa

Abstract

TIIVISTELMÄ

MITÄ SIIHEN VIELÄ VAADITAAN? Pro gradu -tutkielma neljän nuoren somalinaisen kokemasta toiseudesta suomalaisessa yhteiskunnassa Nina Östergård Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sosiaalityön pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Tuomo Kokkonen Syksy 2016 104 sivua _________________________________________________________________________

Tämän sosiaalityön pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia nuorten somalinaisten kokemaa toiseutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus selvittää, kokevatko he olevansa hyväksyttyjä ja tasavertaisia kansalaisia yhteiskunnassamme vai kokevatko he olevansa ulkopuolisia. Tutkimusaihetta lähestyin toiseuden käsitteen kautta. Lähes jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä toiseutta. Kokemus toiseudesta voi syntyä hyvin moninaisista syistä. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi sairaus, vamma, työttömyys, syrjäytyminen tai kokemus erilaisuudesta. Tässä tutkielmassa toiseutta lähestytään maahanmuuttajan näkökulmasta ja erityisesti värillisen, musliminaisen kokemusten kautta.

Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina ja sitä varten haastateltiin neljää nuorta somalinaista. Heistä kaksi oli syntynyt Suomessa, yksi oli tullut Suomeen 3-vuotiaana ja yksi 12-vuotiaana. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi tutkimus sisältää kuvaavan luvun somalitytön ja -naisen elämään vaikuttavista tekijöistä. Tämän luvun tarkoitus on osaltaan selventää kulttuurin ja yhteisön ja toisaalta maahanmuuton muodostamaa kehystä, jonka vaikutuksen alaisina he elävät.

Tämän tutkimuksen valossa haastattelemieni somalinaisten elämä Suomessa esiintyy hyvin haasteellisena. Nämä naiset ovat eläneet elämäänsä sekä suomalaisen yhteiskunnan että oman yhteisönsä jäseninä ja näin olleet kahden erilaisen vaikutuspiirin alaisina. Elämässään he ovat tehneet sellaisia ratkaisuja, joiden vuoksi he ovat etääntyneet yhteisöstään. Kuitenkaan he eivät pysty kokemaan, että heidät hyväksyttäisiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin ollen nämä naiset kokevat olevansa toisia sekä omassa yhteisössään että suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena on se, että nämä somalinaiset elävät kaksinkertaisen toiseuden kokemuksen varjossa. Suurimpina vaikuttavina seikkoina näihin kokemuksiin ovat yhteisön suhtautumiseen vaikuttava länsimainen pukeutuminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumiseen vaikuttava ihonväri. Siksi meidän tulisi sekä yhteiskunnan tasolla että sosiaalityön menetelmin pystyä paremmin tukemaan maahanmuuttajanuoria ja heidän vanhempiaan ja lisäksi pyrkiä vaikuttamaan valtaväestön asenteisiin ja ymmärrykseen erilaisuutta kohtaan.