dc.contributor.advisor | Knuutinen, Juha | |
dc.contributor.advisor | Kiljunen, Toni | |
dc.contributor.author | Nurmi, Tuomas | |
dc.date.accessioned | 2016-08-08T13:48:59Z | |
dc.date.available | 2016-08-08T13:48:59Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1570151 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50916 | |
dc.description.abstract | Ympäristö ja ihmiset altistuvat suurelle määrälle erilaisia antropogeenisia haitta-aineita. Vaikka useiden ongelmallisten kemikaalien vaikutuksia on jo onnistuttu rajaamaan, uusia riskitekijöitä ilmenee tekniikan ja seurantamenetelmien kehittyessä. Suorien mittausten lisäksi ympäristön haitta-ainepitoisuuksia voidaan selvittää
laskennallisesti mallintamalla. Mallinnus on lähtökohtaisesti nopea menetelmä ja
mahdollistaa parhaimmillaan suurtenkin aineistojen läpikäynnin hyvin vähäisellä vaivalla. Toisaalta tulevaisuutta ja vielä toteutumattomia tilanteita voidaan arvioida ainoastaan laskennallisesti. Mackayn fugasiteettiperiaatteeseen pohjautuvat
jakaumamallit ovat yleisesti käytetty ympäristökohtalomallityyppi. FATEMOD on
eräs tällainen malli, joka on kehitetty varsinkin Suomen olosuhteisiin.
Erikoistyössä FATEMOD-mallista toteutettiin uusi, aiempia jakaumamalleja tarkempien ympäristöjen kuvaamisen mahdollistava versio, joka soveltuu myös yhdisteiden muuntumisketjujen tarkastelemiseen. Tiettävästi toteutettu malli on ensimmäinen nämä ominaisuudet sisältävä fugasiteettiperiaatteen mukainen jakaumamalli. Mallista pyrittiin kehittämään helposti mahdollisimman moneen tilanteeseen laajennettava ja sovellettava. Mallin ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia on esitelty erilaisissa ideaalisissa tilanteissa sekä sovellettu Pohjois-Päijänteen alueella tehtyjen lääkeaine- ja organotinamittausten tuloksiin.
Uudet ominaisuudet vaikuttavat mallinnusten perusteella olevan tärkeitä esimerkiksi lääkeaineita tutkittaessa. Perinteisten jakaumamallien mukaiset tulokset eroavat selvästi ympäristöstä mitatuista pitoisuuksista, mutta yhdisteiden muuntumisen huomioiminen sekä tarkempien ympäristöjen käyttäminen voi parantaa mallinnustulosten ja mittausten vastaavuutta merkittävästi. Malli soveltuu myös perusrungoksi erilaisille jatkokehityssuunnille. Eräitä mahdollisia kehitettäviä ominaisuuksia ovat Mackayn neljännen tason mukainen ajallisuus, tutkittavien yhdisteiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien laskennallisen arvioinnin liittäminen kiinteästi malliin sekä tulosten automaattiset herkkyys- ja virhelähdeanalyysit. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (112 s.) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.title | Kemikaalien ympäristökohtalon mallintaminen | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201608083736 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kemian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Chemistry | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Soveltava kemia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Applied Chemistry | en |
dc.date.updated | 2016-08-08T13:49:00Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4036 | |
dc.subject.yso | kemikaalit | |
dc.subject.yso | ympäristövaikutukset | |
dc.subject.yso | mallintaminen | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |