Oivaltamisen hetket pariterapia-asiakkaiden jälkihaastatteluissa

Abstract

Monimenetelmäinen tutkimuksemme tarkasteli oivaltamisen hetkiä jälkihaastatteluissa kolmessa tasossa: oivaltamisen laadullisten sisältöjen ja henkilökohtaisen ymmärryksen kasvun näkökulmasta, laajemmin osana asiakkaan psyykkisen voinnin kokemusta sekä kehon fysiologisen virittymisen tasolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli aineistolähtöisen tarkastelun avulla selvittää, millaisia oivalluksia pariterapiassa käyvät asiakkaat tekevät ja miten nämä oivalluksen heräävät jälkihaastatteluissa, joissa he näkevät videoituja otteita terapiaistunnoistaan. Lisäksi tarkastelimme, millaisia yhteyksiä oivallusten määrän ja terapiaistunnoissa itsearvioidun psyykkisen voinnin muutoksessa voidaan havaita. Sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla päämääränä oli selvittää, liittyykö oivaltamisen hetkiin tai niiden sisältöihin sympaattisen ja parasympaattisen hermoston virittymistä, joka viittaisi stressiin tai rentoutumiseen. Muodostimme aineistostamme neljä asiakkaiden tekemien oivallusten sisältöä kuvaavaa luokkaa, jotka olivat 1) Minäkuvaan ja itsensä ymmärtämiseen liittyvät oivallukset, 2) Tunteiden kokemiseen ja ilmaisemiseen liittyvät oivallukset, 3) Puolison havainnointiin liittyvät oivallukset ja 4) Ristiriidan havaitsemista omassa vuorovaikutuksessa koskevat oivallukset. Oivallukset heräsivät asiakkailla joko haastattelijan esittämän kysymyksen tai asiakkaan videon katsomisesta seuranneen kommentoinnin tai reaktion perusteella. Tarkastellessa muutosarviointiasteikolla mitattua psyykkisen voinnin muutosta terapiaistunnoissa eniten jälkihaastattelussa oivalluksia tehneiden asiakkaiden vointi saattoi heikentyä luotettavasti ensimmäisen jälkihaastattelun jälkeen, mutta parantui luotettavasti koko terapiaprosessin aikana. Vähemmän oivaltaneilta ja oivalluksia tekemättömiltä löytyi muutosta molempiin suuntiin. Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tarkastelussa noin puolessa oivalluksen hetkeen liittyvistä ajanjaksoista havaittiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia sydämen sykevälivaihtelussa. Tuloksemme osoittivat, että oivalluksiin liittyi useammin fysiologista stressiä, mutta niihin saattoi liittyä myös fysiologista rentoutumista. Oivallusten sisällöistä sekä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta oli löydettävissä joitain yhteneväisyyksiä. Tutkimuksemme tulokset oivaltamisen hetkiin liittyvästä psyykkisen voinnin muutoksesta ja sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktivaatiosta olivat suuntaa antavia. Tämä tutkimus tarjosi tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia jälkihaastattelut antavat oivallusten tekemiseen osana pariterapiaprosessia, miten jälkihaastatteluissa tapahtuva oivaltaminen saattaa liittyä terapiaprosessin etenemiseen sekä miten oivaltaminen näkyy sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnassa. Tulosten perusteella voimme suositella pohtimaan jälkihaastattelujen hyödyntämistä osana kliinistä käytännön työskentelyä.

Our multi-method research examined the moments of insight from three perspectives: the qualitative content of insights and the growth of personal understanding, insights as a part of a broader well-being experience as well as body’s physiological arousal during the insight. The aim of this study was to clarify what kinds of insights couples therapy clients have and how these insights arise in the Stimulated Recall interviews, in which they see video material from their therapy session. In addition, we examined connections between the amounts of insights and self-assessed change in well-being caused by therapy. By measuring heartrate variability, we examined if there were connections between the moments or contents of insights and the activation in the sympathetic and parasympathetic nervous system, which would refer to physiological stress or relaxation. We formed four categories which described contents of client's insights and they were 1) Insights related to self-image and self-understanding 2) Insights related to experiencing and expressing emotions 3) Insights related to observation of partner 4) Insights related to observation of conflict in their own interaction. Clients’ insights arose after interviewer’s question or after client’s comment or reaction to the videotape. We examined the change in the psychological well-being between therapy sessions with the Outcome Rating scale. The findings were that psychological well-being could reliably deteriorate after the first Stimulated Recall interview with clients who had the most amount of insights in Stimulated Recall interview whereas during the whole therapy process psychological well-being reliably improved with the clients who had the most amount of insight. The changes in psychological well-being were found in both directions with clients who had less or didn’t have any insights. In examination of the sympathetic and parasympathetic nervous system were found statistical significant changes in heartrate variability in about half of the examined periods of times before and during the insight. Our findings indicated that during the insight appeared more physiological stress (ARV), but also physiological relaxation (HF-HRV, RSA). We found some connections between the contents of clients’ insights and the activation of sympathetic and parasympathetic nervous system. Our findings of the change in psychological well-being and sympathetic and parasympathetic nervous system were directional. This study illuminated what kind of opportunities Stimulated Recall interviews offers to insights in couples therapy process and how insights in the Stimulated Recall interview are related to progress in the therapy process as well as how insights are reflected to activation of the autonomic nervous system. According to the findings we can recommend to consider the possibilities of Stimulated Recall interview as a part of clinical practical work.