Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden väliset allokaatiokustannukset kaupunkien viherrakennesuunnittelussa

Abstract

Lähes kaikkialla maapallolla on havaittavissa, miten luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ovat heikentyneet ihmispopulaation voimakkaan kasvun seurauksena. Luonnonvaroja on hyödynnetty kestämättömästi ja elinympäristöt ovat pirstoutuneet metsien hakkuiden, viljelysmaan raivaamisen ja kaupunkirakenteen hajautumisen seurauksena. Jo pitkän aikaa on kuitenkin ymmärretty, että luonnon ihmisille tuottamat hyödyt ovat riippuvaisia useista ekologisista ja evolutiivisista prosesseista, joita luonnon monimuotoisuuden eri tasot ylläpitävät. Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt systemaattinen suojelusuunnittelu on kehitetty luomaan pitkälle aikavälille luonnon monimuotoisuutta mahdollisimman hyvin edustavia suojelualueverkostoja. Siinä hyödynnetään useita erilaisia menetelmiä ja analyysityökaluja, joita on koottu useiksi ohjelmistopaketeiksi. Koska nykyään suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, on ekosysteemipalveluiden merkitys kaupunkien maankäytön suunnittelussa kasvanut voimakkaasti. Kaupunkien maankäytön suunnittelun yhteydessä onkin alettu puhua yhä enemmän viherrakenteesta. Sillä tarkoitetaan sekä luonnontilaisten että ihmistoiminnan muuttamien alueiden muodostamaa verkostoa, jonka tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyminen maisemassa. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että luonnon monimuotoisuus ei aina esiinny siellä missä ekosysteemipalveluita tuotetaan. Ongelmallista on myös se, että systemaattisen suojelusuunnittelun menetelmien soveltamisesta ekosysteemipalveluiden suojeluun ei ole vielä kovin paljoa kokemusta. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Jyväskylän kaupungin maaalueiden priorisointia luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien kulttuuripalveluiden esiintymisen perusteella. Tutkielmassa kehitettyjen analyysien tulosten vertailun kautta pystyttiin tarkastelemaan, sijoittuivatko luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien kulttuuripalveluiden prioriteettialueet samoihin paikkoihin vai ilmenikö niiden sijainnin välillä allokaatiokustannuksia. Aiempia tutkimustuloksia tukien havaitsimme, että allokaatiokustannuksia esiintyi. Havaitsimme, että allokaatiokustannuksia voitiin kuitenkin pienentää tarkastelemalla luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien kulttuuripalveluita samassa analyysissä. Viherrakenteen kannalta tärkeiden ekosysteemipalveluiden edustavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen kaupunkisuunnittelussa vaatii kuitenkin myös tulevaisuudessa jatkuvaa siihen soveltuvien menetelmien kehittämistä.

We can see almost everywhere on the globe how biodiversity and ecosystem services have become weaker as the result of rapid human population growth. Natural resources have been exploited in an unsustainable way and environments have been fragmented because of deforestation, farming and the rapid expansion of cities. We have understood for a long time that the benefits people obtain from ecosystems are driven by many ecological and evolutionary processes. These processes are maintained by the levels of biodiversity. Systematic conservation planning, which has developed rapidly in recent years, has been generated to produce long-term conservation networks for biodiversity. In systematic conservation planning many methods and analyses are utilized and combined into several kinds of special softwares. Because nowadays the majority of human population lives in urban environments, the meaning of ecosystem services has grown rapidly in urban planning. In urban planning, the term green infrastructure has been introduced and the concept has become part of common discussion. Green infrastructure is a network of natural and seminatural areas, which supports biodiversity and ecosystemn services in landscape. However, previous studies have shown that biodiversity does not exist always there where ecosystem services exist. One problematic thing is also that we have a little relevant experience about using of systematic conservation planning methodologies for planning sustainable use of ecosystem services. In this study, we observed the priorization of biodiversity and ecosystem services in land areas of Jyväskylä. With the help of our developed methods, we could observe that there are trade-offs between the areas which were priorized by the occurrence of biodiversity and ecoystem services. This was in line with previous studies. We noticed that the trade-offs got smaller when biodiversity and ecosystem services were put in the same analysis. Because the representativeness and persistence of ecosystem services are important for supporting green infrastructure, it is important also in the future to develop new methodologies which are taking ecocystem services into account in urban planning.