Biologian alan uusien opiskelijoiden lajintuntemustaidot sekä motivaatio opiskelualaansa kohtaan

Abstract

Lajintuntemustaidot ovat osa biologian alan asiantuntijuutta ja ne auttavat ymmärtämään syvemmin mm. luonnon monimuotoisuutta, kestävän kehityksen periaatteita sekä syy-seuraus-suhteita ympäristössä. Valitettavasti useiden tutkimusten tulokset osoittavat, että lajintuntemustaidot ovat heikentyneet lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä näkyy myös biologian alan opiskelijoiden tunnistustaidoissa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia uusien biologian alan opiskelijoiden lajintuntemustaitoja sekä motivaatiota omaa opiskelualaa ja lajintuntemusta kohtaan. Tutkimus toteutettiin lajintunnistustestillä sekä kyselylomakkeella, jolla mitattiin erilaisia taustamuuttujia ja motivaatiota. Keskeisimmät tutkimustulokset olivat, että opiskelijoiden lajintuntemusosaaminen oli heikkoa kaikissa pääaineissa, mutta heikointa osaaminen oli solu- ja molekyylibiologian opiskelijoilla. Lajintunnistustestissä parhaiten osattiin tunnistaa eläimiä ja heikommin kasvilajeja. Lähes kaikkiin testilajeihin liittyi lukuisia väärintunnistuksia, joista osa oli huolestuttavan kaukana oikeista vastauksista. Suurin osa vastaajista piti lajintuntemustaitojaan heikkoina, mitä tuloksetkin tukevat. Tästä huolimatta opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, ettei lajintuntemus ole turhaa ja lähes kaikki opiskelijat halusivat parantaa lajintuntemustaitojaan sekä pitivät niitä tärkeinä osina bio- ja ympäristötieteiden osaamisessa. Lähes kaikki vastaajat kokivat olevansa motivoituneita omaa alaansa kohtaan, mutta kaikkein motivoituneimpia olivat solu- ja molekyylibiologit. Toisaalta, muiden pääaineiden opiskelijoihin verrattuna, solu-ja molekyylibiologian opiskelijoista merkittävin osa oli todennäköisesti hakemassa muualle opiskelemaan. Opiskelualaan liittyvällä harrastuneisuudella tai aiemmilla yliopistotasoisilla opinnoilla ei ollut vaikutusta testimenestykseen. Positiivista oli, että monet kasvilajeihin liittyvät väärät vastaukset lajintunnistustestissä olivat suku- tai heimotasolla oikein, vaikka lajilleen tunnistus ei onnistunutkaan. Toisaalta, erityisesti pahimmat väärintunnistukset niin kasvi- kuin eläinlajeissa sekä yleinen heikko lajintuntemusosaaminen ovat huolestuttavia, sillä ne heijastelevat tulevien biologian alan ammattilaisten asennetta, ymmärrystä ja mielenkiintoa ympäristöä ja sen lajirikkautta kohtaan. Tutkimustulosten perusteella uusien opiskelijoiden motivoimiseen, omaan alaansa ja pääaineeseen kiinnittymiseen sekä lajintuntemuksen rooliin oman asiantuntijuuden muodostamisessa tulisi jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota.

Species knowledge is crucial for expertise in biology. Identification skills help e.g. in the understanding of biodiversity, principles of sustainable development and causal relationships in nature. Unfortunately, many studies have shown weakened skills of species knowledge in children and adults during the past few decades. This trend has also been observed among biology students. The main aim of this study was to investigate biology students’ skills to identify common Finnish plants and animals. The additional aims were to survey students’ motivation toward their studies and species knowledge. First year students of the Department of Biological and Environmental Science at the University of Jyväskylä were tested in the Autumn 2015. The methods used were species identification test and a questionnaire which measured motivation and different background knowledge. The study revealed that species knowledge was poor in all main subjects of the department of Biological and Environmental Science but the poorest results were among students of cell and molecular biology. The study also revealed that animals were known better than plants. However, students made many misidentifications in all organism groups and part of those misidentifications were quite far from the right answers. Nevertheless, almost all students did think that species identification is an important part of biological competence and they also wanted to improve their identification skills. Students’ also thought that their species identification skills were weak, which is in line with the results of the test. Interest in biology or previous subject studies had no implications in the test results. Almost all students regarded themselves as motivated in their own study field but the most motivated were cell and molecular biology students. Despite of this, many cell and molecular biology students will most likely apply for a degree place in another subject. The positive thing in misidentifications was that students recognised samples at family and genus level and that the misidentification is more likely taking place at species level. On the other hand, the worst misidentifications and general weak identification skills of future biological experts are very alarming. General poor species knowledge will reflect on the attitude, understanding and interest toward nature and biodiversity of the students. In the future, it is important to focus on motivation of new students towards their study field and main subject, and in addition to make sure that the students recognize the important role of species knowledge in their expertise.