Show simple item record

dc.contributor.advisorNikander, Riku
dc.contributor.advisorJuntunen, Kristiina
dc.contributor.authorLeinonen, Kirsi
dc.date.accessioned2016-05-31T14:48:44Z
dc.date.available2016-05-31T14:48:44Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1542512
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50015
dc.description.abstractIkääntyneiden määrän lisääntyessä kasvaa myös ikääntyneiden omaishoitajien määrä. Omaishoitajuus on sitovaa ja voi jatkuessaan kuormittaa kotonaan läheistään hoitavaa henkilöä. Omaishoitajien kuormittuneisuutta on tutkittu paljon, mutta sukupuoleen liittyvät kuormittumistekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Omaishoitajan kuormittuneisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden tehokkaampi tunnistaminen edistäisi vaikuttavien tukimuotojen suunnittelua auttaen omaishoitajaa jaksamaan pidempään omaishoitajan roolissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko ikääntyneiden miesten ja naisten kuormittuneisuudessa eroja ja mitkä tekijät selittävät ikääntyneiden miesten ja naisten kuormittuneisuutta. Tutkimuksessa käytettiin Kelan omaishoitotutkimuksen vuonna 2014 kerättyä aineistoa. Osallistujat olivat Manner-Suomessa asuvia 65 vuotta täyttäneitä omaistaan hoitavia miehiä (n=273) ja naisia (n=539), jotka olivat virallisen omaishoidontuen piirissä vuonna 2012. Kyselylomake sisälsi mm. kysymyksiä COPE-indeksistä, joka on omaishoitajan tilannetta kuvaava mittari. Sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin χ²-testillä, riippumattomien otosten t-testillä ja Mann-Whitney’n U-testillä. Miesten ja naisten kuormittuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Ikääntyneet naisomaishoitajat kokivat suurempaa kuormittuneisuutta kuin miesomaishoitajat (p = 0.001). Miesten kuormittuneisuudesta 26 % selitti alakulon, masentuneisuuden ja toivottomuuden tunne, 7 % tuen laadun heikkoudet, 3 % hoidettavan ajattelutoimintoihin liittyvät vaikeudet ja 2 % avustamiseen käytettävä aika vuorokaudessa. Naisten kuormittuneisuudesta 19 % selitti haluttomuus ja kiinnostuksen puute, 9 % omaishoitoon liittyvien myönteisten merkitysten vähyys, 4 % tuen laadun heikkoudet, 4 % omaishoitajan kohtalainen tai huono terveydentila ja 5 % hoidettavan liikkumisen ja ajattelun vaikeudet sekä palveluiden puute. Miesten kuormittuneisuuden vaihtelusta esitetty malli selitti 38 % (p < 0.001) ja naisten 40 % (p < 0.001). Sekä mies- että naisomaishoitajien merkittävin kuormittuneisuuteen yhteydessä oleva tekijä, mieliala, korostui eri näkökulmista. Alakulo, masentuneisuuden ja toivottomuuden tunne selittivät merkittävän osan omaishoitajamiesten koetusta kuormittuneisuudesta, kun haluttomuus ja kiinnostuksen puute olivat omaishoitajanaisten kuormittuneisuuden taustalla. Lisäksi kuormittuneisuudelta suojaavien tekijöiden puutteet, kuten myönteisten merkitysten vähäisyys ja tuen laadun heikkoudet ennustivat naisten kuormittuneisuutta enemmän kuin miesten. Omaishoitajan kohtalainen tai huono terveydentila, hoidettavan liikkumisen vaikeudet ja palveluiden puute olivat yhteydessä vain naisten kuormittumiseen, mutta avustamiseen käytettävä aika vuorokaudessa ennusti vain miesten kuormittuneisuutta. Jatkossa omaishoitajamiesten ja -naisten kuormittuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olisi syytä tutkia pitkittäistutkimuksella kausaalisuhteen selvittämiseksi.fi
dc.description.abstractWhen the amount of elderly people is increasing, increases also the amount of elderly caregivers. Family caregiving is often binding and can cause stress for elderly caregivers if it is long-lasting. The burden of family caregivers has been previously studied. However, the factors related to burden in elderly male and female family caregivers has been less studied. Early recognition of factors related to burden could help professionals in supporting older family caregivers and help family caregivers and help them to cope with their role of caregivers longer. The purpose of this study was to find out whether there is difference in burden between elderly male and female family caregivers and which factors are related to their experience of burden. This study was based on the study of family caregivers conducted by Social Insurance Institution of Finland. Data were collected in 2014. Participants were at least 65 year old male (n=273) and female (n=539) family caregivers, who received official allowance in 2012 and lived in Finland. The questionnaire included questions of COPE-index. Mean difference between male and female caregivers were analysed with independent samples t-test, Mann Whitneyn U-test and χ²-test. Factors related to burden were analysed with linear regression analyses. Burden of elderly male and female family caregivers differed from each other statistically significantly (p = 0.001). Burden of male caregivers were explained by feeling of melancholy, dejection and hopeless (26 %), quality of support for caregiving (7 %), the care recipients’ difficulties in thinking (3 %) and time used for help in a day (2 %). The total variance explained by the model was 38 % (p < 0.001). Burden of female caregivers were explained by reluctance and loss of interest (19 %), lack of positive meanings given by caregiving (9 %), quality of support for caregiving (4 %) and moderate or poor health (4 %). The total variance explained by the model was 40 % (p < 0.001). As a conclusion, the results showed that elderly female family caregivers experienced more burden than male caregivers. The strongest factor related to burden was mood in both genders, but from different perspective. When male caregivers felt melancholy, dejection and hopeless, females experienced reluctance and loss of interest. Lack of protective factors for caregiving, such as little positive meanings of caregiving and poor quality of support explained more of females’ than males’ burden. Factors related to burden among elderly male and female family caregivers should be studied further with utilizing longitudinal study designs to examine potential causality.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (66 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherikääntynyt
dc.subject.otheromaishoitaja
dc.subject.othersukupuoli
dc.subject.otherkuormittuneisuus
dc.titleIkääntyneiden mies- ja naisomaishoitajien kuormittuneisuuteen yhteydessä olevat tekijät
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201605312790
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.date.updated2016-05-31T14:48:44Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoomaishoitajat
dc.subject.ysoomaishoito
dc.subject.ysosukupuoli
dc.subject.ysokuormitus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record