Kuntoutujien näkemyksiä fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnasta : kyselytutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Abstract

Raisa Latvala-Kaataja (2016). Kuntoutujien näkemyksiä fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnasta: Kyselytutkimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro-gradu tutkielma, 52s, 4 liitettä.

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Fysioterapian suoravastaanotto tarkoittaa tehtävänsiirtoa, jossa kuntoutuja ohjautuu kriteerien perusteella suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Aikaisempien tutkimusten tuloksissa on tullut esille, että kuntoutujat ovat olleet tyytyväisiä fysioterapeuttien työhön, mm. vastaanottoaikaan, monipuoliseen ohjaukseen ja itsehoidon neuvontaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä Jyväskylän sairaanhoitopiirin alueen kuntoutujilla oli fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnasta ja oliko taustatekijöillä yhteyttä näkemyksiin. Tutkimusaineisto ja –menetelmät: Aineisto kerättiin fysioterapeuttien vastaanoton jälkeen kyselylomakkeilla. Tutkimuksen kyselylomakkeeseen vastasi 99 (KA 51, SD 16, vaihteluväli 17-80, miehiä 28%, naisia 72%) kuntoutujaa 14 eri terveysasemalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta sijaitsevista kunnista tai kuntayhtymistä. Tutkimuksessa käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallis-testiä. Keskeiset tulokset: Fysioterapeutin suoravastaanottoon suhtauduttiin kokonaisuutena positiivisesti. Kuntoutujat kokivat, että kohtelu vastaanotolla oli kunnioittavaa (60,6 %). Fysioterapeutin tiedot ja taidot (74,7 %) sekä kuntoutujille antamat neuvot ja ohjeet (61,6 %) koettiin toimintaa edistäviksi. Fysioterapian toteutuksessa kuntoutujat kokivat, että he saivat osallistua suoravastaanottoon pääosin hyvin (67,7 %) ja ilmapiiri oli positiivinen (88,4 %). Eniten eroavaisuuksia löydettiin kuntoutujien arvioidessa fysioterapian saatavuutta, toteutusta ja uusintakäyntiä. Fysioterapian saatavuudessa löytyi eroja terveysasemien välillä (p<.05). Pohjakoulutuksen perusteella matalamman koulutuksen saaneet (p<.01) olivat korkeammin koulutettuja tyytyväisempiä pääsystä haluamalleen terveydenhuollon työntekijälle. Pääsystä haluamaansa hoitopaikkaan olivat tyytyväisimpiä ne kuntoutujat, joiden terveysasemalla ei suoravastaanottotoimintaa ollut aiemmin (p<.05). Suoravastaanoton toteutuksessa oli eroja pohjakoulutuksen perusteella (p<.05) siten, että matalammin koulutetut (p<.05) olivat tyytyväisempiä kuin ylioppilaat tai yliopistollisen loppututkinnon suorittaneet. Nykyisellä työtilanteella oli myös yhteyttä kuntoutujien näkemyksiin siten, että ansiotyössä kotona olleet ja eläkeläiset olivat tyytyväisempiä fysioterapian toteutukseen (p<.05). Uusintakäynnille suoravastaanotolle arvioivat tulevansa ne kuntoutujat, jotka olivat vanhempain- tai muulla pitkällä lomalla (p<.05). Johtopäätökset: Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia positiivisesta suhtautumisesta suoravastaanottotoimintaa kohtaan. Erityisesti kuntoutujat olivat tyytyväisiä saatavuuteen, fysioterapeutin taitoihin, ohjaukseen ja neuvontaan sekä vastaanoton toteutukseen. Eri terveysasemilla saatavuudessa oli eroja. Matalammin kouluttautuneet olivat tyytyväisempiä toteutukseen kuin korkeasti kouluttautuneet. Nykyisellä työtilanteella oli yhteyttä tyytyväisyyteen. Avainsanat: fysioterapeutti, suoravastaanotto, tehtävänsiirto, kvantitatiivinen analyysimenetelmä

Raisa Latvala-Kaataja (2015). A survey of rehabilitees’ experiences of direct access to treatment in physiotherapy. Institute of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis in Physiotherapy, 52 pages, 4 appendices. Background and purpose of the study: Direct assess means receiving the transfer function, which is directed to the rehabilitation client on the basis of the criteria laid down directly by a physiotherapist´s office without visiting a doctor´s office. The results of previous studies has revealed that the rehabilitees have been satisfied with physiotherapists, among others, reception time, diverce guidance self-care advice. The purpose of this study was to find out what kind of views rehabilitees on Jyväskylä University Hospital District was a direct reception activities of physiotherapists and whether background factors contacted views. Material and methods: The data was collected by physiotherapists after receipt of questionnaires. The questionnaire was 99 (KA 51, SD 16, range 17-80, men 28%, women 72%) in rehabilitation to 14 different health centers located in the Central Finland Health Care District area municipalities or municipal organizations. The study Mann-Whitney U-test and the Kruskal-Wallis test was used. Key results: Physiotherapy as a direct assess greeted positively as a whole. Rehabilitation patients felt that the treatment's office was respectful (60.6%). Physiotherapist knowledge and skills (74.7%), as well as advice and guidance (61.6%) was experienced by the people in rehabilitation activities for the promotion of. Physiotherapy rehabilitation in implementing felt that they could take part in the direct reception of mostly well (67.7%) and the atmosphere was positive (88.4%). Most differences were found when assessing the availability of rehabilitation, the implementation and the state of the art physiotherapy visits. The availability of physiotherapy found differences between the health centers (p <.05). On the basis of basic education received a lower education (p <.01) were more satisfied with access to highly educated their choice of health care workers. They want access to the place of treatment were most satisfied with their rehabilitation, health center which is not directly receiving the operation had previously (p <.05). Direct reception implementation, there were differences on the basis of basic education (p <.05) in such a way that the lowest level of education (p <.05) were more satisfied than university students or university graduates. In the current work situation also had contact rehabilitees views in such a way that gainful employment at home and were seniors were satisfied with the implementation of physiotherapy (p <.05). The appointments direct assess they will assess their rehabilitation, who had parental or other long-term leave (p <.05). Conclusions: The results support previous studies of positive attitudes towards direct reception operation point. In particular, the rehabilitation were satisfied with the availability, a physiotherapist skills, guidance and counseling, as well as the implementation of the reception. The various health centers in the availability of differences. With lower educated were more satisfied with the implementation of the highly educated. In the current work situation was contacted for satisfaction.

Keywords: physiotherapist, direct access, task shifting, quantitative analysis