Suomalaisten korruptioasenteet ennen ja jälkeen vaalirahoituskriisin : kenen Suomi on korruptoitunut?

Abstract

Suomalaisten korruptionäkemyksen muutos ns. vaalirahoituskohua ennen ja sen jälkeen käy ilmi Euroopan Unionin teettämistä erikoiseurobarometreistä. Korruptiota tarkastellaan luottamuksen käsitteen avulla. Luottamus nähdään korruption vastakohtana ja korkeaa luottamusta käytetään ilmaisemaan korruption puuttumista. Empiirisessä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten korruptioasenteita ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa kysytään, millä tavoin suomalaisten korruptiokäsitys on muuttunut vuosina 2007–2011. Millaisia olivat suomalaisten korruptiokäsitykset vuonna 2007, 2009 ja 2011, miten vastaajat näkevät paikallisen, alueellisen, kansallisen sekä EU-tason toimielinten korruptoituneisuuden ja erilaisten instituutioiden (esim. poliisi, tulli, oikeuslaitos, valtakunnan ja alueellisen tason poliitikot ja lupaviranomaiset) korruptoituneisuuden. Lisäksi kysytään, kenen korruptiokäsityksissä on tapahtunut muutoksia ja millaisia nämä muutokset ovat. Tätä selvitetään tarkastelemalla sitä, miten korruptiokäsitykset vaihtelevat iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan, poliittisen suuntautumisen sekä yhteiskunnallisen aseman mukaan. Tutkimusaineistona ovat Euroopan komission vuosina 2007–2011 teettämät kolme eurobarometriä vuosilta 2007, 2009 ja 2011. Tutkimuksen päätulos on, että vaalirahoituskriisillä on ollut selkeä vaikutus suomalaisten korruptioasenteisiin. Yleisellä tasolla suomalaisten vastaajien luottamus eri asteen poliittisiin instituutioihin laski vuodesta 2007 vuoteen 2009. Luottamuksen laskua esiintyi kaikissa aineistoissa suhteessa paikallisen, alueellisen että valtakunnallisen tason toimielimiin. Myös eri ammattiryhmiin kohdistuva luottamus laski. Tämä vahvistaa oletuksen, että suomalaisten luottamus eri instituutioihin laski vaalirahoituskriisin myötä. Tarkasteltaessa, kenen Suomi on korruptoitunut, havaittiin, että vanhemmat vastaajat pitävät Suomea enemmän korruptoituneena kuin nuoremmat, keskustan vastaajat enemmän korruptoituneena kuin vasemmiston vastaajat ja oikeiston vähiten korruptoituneena. Maaseudulla asuvat pitävät Suomea eniten korruptoituneena ja suurten kaupunkien vastaajat vähiten. Naiset pitävät Suomea enemmän korruptoituneena kuin miehet ja alemmat luokat uskovat Suomen olevan korruptoituneempi kuin ylemmät luokat. Vaalirahoituskriisissä näkyy kansakunnan yllättävänkin lyhyt muisti. Vaikka korruptioasenteet muuttuivat, ne palautuivat lähemmäs vuotta 2007 jo vuoden 2011 eurobarometrissä. Vaalirahoituskriisin voi nähdä tuoneen esille suomalaisen korkean luottamuksen yhteiskunnan rakenteisiin piilotetun korruption. Korkean luottamuksen hyvinvointivaltio kykenee torjumaan vähäisiä korruptiorikoksia, mutta se ei ole immuuni rakenteelliselle korruptiolle.