Entisten suomalaisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö ja alkoholisairauksien riski

Abstract

Kontro, T. 2016. Entisten suomalaisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö ja alkoholisairauksien riski. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 69 s., 7 liitettä.

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Haitallinen alkoholinkäyttö on globaali ongelma. Myös entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäytöstä on keskusteltu mediassa paljon, mutta tieteellistä näyttöä aiheesta ei juurikaan ole olemassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia aiemman kilpaurheilu-uran ja alkoholisairauksien välistä yhteyttä sekä alkoholinkäyttöä eri urheilulajiryhmissä ja verrokeilla. Lisäksi haluttiin selvittää eri taustamuuttujien, kuten kilpa- ja kuntourheiluaktiviteetin sekä tupakointistatuksen yhteyttä entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttöön aktiivisen kilpauran lopettamisen jälkeen.

Tutkimusmenetelmät: Suomalaisten miespuolisten entisten huippu-urheilijoiden (n=2202) ja verrokkien (n=1403)sairaalarekisteripohjainen seuranta alkoi 1.1.1970 (keski-ikä 45.1 v) ja päättyi 31.12.2008. Tutkimusaineisto analysointiin IBM SPSS Statistics 22.0- ja Stata 14.0-ohjelmilla, tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Aineiston kuvailevassa analysoinnissa käytettiin frekvenssiä, prosenttijakaumaa, mediaania ja vaihteluväliä, keskiarvoa ja 95 % luottamusväliä (CI), keskihajontaa (SD) sekä ristiintaulukointia ja χ² -testiä. Coxin regressiomallia käytettiin pääanalyysimetodina, kun laskettiin hasardisuhteet (HR) entisten huippu-urheilijoiden ja verrokkien alkoholisairauksille. Vuonna 1985 tutkimukseen osallistujat vastasivat kyselytutkimukseen, joka sisälsi kysymyksiä alkoholinkäytöstä (g/kk), fyysisestä aktiivisuudesta (MET-tuntia/vko), kilpa- ja kuntourheiluaktiviteetista sekä tupakointistatuksesta. Kyselytutkimusdata analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä ja Kruskal-Wallisin testillä.

Tulokset: Entisten huippu-urheilijoiden ja verrokkien välillä ei ollut eroa alkoholisairauksiin liittyvässä riskissä HR 0.88 (95 % CI 0.68 - 1.14, p=0.344). Kuitenkin hyppylajit ja aitajuoksu -ryhmän HR suhteessa verrokkiryhmään oli 0.47 (95 % CI 0.24 - 0.93, p=0.029). Lisäksi alkoholisairauksien riski oli suurempi sekä yksilökontaktilajiurheilijoilla että painonnostajilla verrattuna kestävyysurheilijoihin tai hyppääjiin ja aitajuoksijoihin (p<0.05). Vuoden 1985 kyselytutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat käyttivät alkoholia (417 g/kk; 95 % CI 386 - 447) enemmän kuin verrokit (398 g/kk; 95 % CI 355 - 441) (p<0.05), mutta verrokkien ja eri lajiryhmien välisessä vertailussa havaittiin kestävyysurheilijoiden käyttävän alkoholia verrokkeja vähemmän (p<0.05). Joukkueurheilijat käyttivät enemmän alkoholia (p<0.05), erityisesti olutta (p<0.01), muihin urheilijaryhmiin ja verrokkeihin verrattuna. Aktiivisen kilpauran jälkeen kuntoliikunnan lopettaneet ja säännöllisesti tupakoivat käyttivät eniten alkoholia (p<0.05).

Johtopäätökset: Vaikka entiset huippu-urheilijat raportoivat käyttävänsä enemmän alkoholia kuin verrokit, alkoholisairauksien riski ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi entisten huippu-urheilijoiden ja verrokkien välillä. Alkoholisairauksien riski ja alkoholinkäyttö vaihtelivat eri lajiryhmissä, yksilökontaktilajiurheilijat käyttivät enemmän alkoholia ja vastaavasti heidän alkoholisairauksien riskinsä oli suurempi kuin kestävyysurheilijoilla, jotka käyttivät vähemmän alkoholia. On tärkeää huomioida, että alkoholinkulutus saattaa lisääntyä aktiivisen urheilu-uran päättymisen jälkeen, erityisesti niillä yksilöillä, jotka eivät harrasta vapaa-ajan liikuntaa tai ole muuten fyysisesti aktiivisia.

Asiasanat: addiktio, alkoholi, fyysinen aktiivisuus, ICD, kohorttitutkimus, krooninen sairaus, urheilija(t).

Kontro, T. 2016. Alcohol consumption and the risk of alcohol-related morbidity in former Finnish elite athletes. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 69 pp., 7 appendices.

Background: The harmful use of alcohol is a global issue. There is a lot of discussion but less scientific data on the use of alcohol among former athletes. This Finnish cohort study investigated how former elite level sports career was associated with the use of alcohol and risk of alcohol-related diseases in later life. Second objective was to study if there were dif-ferences between different types of sports. It was also further investigated if different factors, such as engagement to competition or leisure-time sports and smoking status, were associated with alcohol consumption among former athletes after their active athletic career.

Methods: Finnish former athletes (n=2202) and matched controls (n=1403), who were alive when the register-based follow-up started in Jan. 1, 1970 were followed until Dec. 31, 2008. Occurrence of alcohol-related diseases (Hospital Discharge Register) was based on registers covering all Finns. Statistical analyses were performed using SPSS 22.0 and Stata 14.0 soft-wares. P-values <0.05 were considered statistically significant. Descriptive data were ana-lyzed using frequencies, percentages, median and range, mean and 95 % CI, standard devia-tion, crosstabs and χ² -test. A Cox proportional hazards model was used to calculate age-adjusted hazard ratios (HRs) for alcohol-related diseases between former athletes and con-trols. In 1985 cohort members answered a questionnaire including items on alcohol consump-tion (converted to g/month) and physical activity (converted to MET-hours/week), engage-ment in competition or leisure-time sports and smoking status, and data were analyzed using Mann-Whitney U- and Kruskal-Wallis-tests.

Results: There was no significant difference in the risk of any alcohol-related diseases be-tween all former athletes and controls, HR 0.88 (95 % CI 0.68 - 1.14, p=0.344). However, there was higher risk in controls than in jumpers & hurdlers, HR 0.47 (95 % CI 0.24 - 0.93, p=0.029). Furthermore, the risk was higher among both combat sports athletes and weightlifters compared with endurance sports athletes or jumpers & hurdlers (p<0.05). In 1985 athletes consumed more alcohol (417 g/month; 95 % CI 386 - 447) than controls (398 g/month; 95 % CI 355 - 441) (p<0.05), but the consumption was lower among endurance sports athletes than controls (p<0.05). Team sports athletes consumed significantly more alcohol (p<0.05), especially beer (p<0.01), compared with other athletes and controls. Athletes who were not engaged in leisure-time sports after active sports career consumed more alcohol than those who were engaged in leisure-time sports or other physical activities (p<0.05). Finally, current smokers consumed more alcohol than never or ex-smokers (p<0.05).

Conclusions: Although overall former athletes reported higher alcohol consumption than controls, there was no difference in the risk of alcohol-related diseases between former athletes and controls. The risk varied between different sports groups, combat sports athletes consumed more alcohol and the risk was higher than in endurance sports athletes who used significantly less alcohol. It is noteworthy that the risk of excessive alcohol consumption may increase after competition sports career in individuals who do not continue leisure-time sports after elite sports career.

Key words: addiction, alcohol, chronic disease, cohort study, former athlete(s), ICD, physical activity.