Ympäristön monimuotoisuutta mitataan pääasiassa erilaisten biologisten yksiköiden lukumäärinä. Populaatiogenetiikassa ne ovat geenejä tai alleeleja yhden lajin sisällä, yhteisöekologiassa puolestaan lajeja eliöyhteisöjen sisällä. Molemmat näistä monimuotoisuuden tasoista – lajin sisäinen ja lajien välinen monimuotoisuus – muokkautuvat ekologisten ja evolutiivisten prosessien kautta, jotka puolestaan syntyvät ympäristön olosuhteista. Ympäristön ominaisuuksien ja niistä syntyvien prosessien tiedetään vaikuttavan molempiin monimuotoisuuden tasoihin samankaltaisesti: tämän teorian mukaan niiden välillä tulisi siten löytyä positiivinen korrelaatio. Tässä tutkimuksessa pyrin etsimään laajalti huomiotta jääneestä ympäristöstä, vesistöstä, positiivista yhteyttä hiekkaputkimadon (Pygospio elegans) geneettisen monimuotoisuuden, sekä sen elinympäristön pohjaeläinlajien monimuotoisuuden välillä. Samalla halusin selvittää, onko tutkituilla ympäristön ominaisuuksilla (sedimentin ominaisuudet, veden
suolaisuus, ja sen lämpötila) osuutta havaittuihin tuloksiin. Tanskan Isefjord-Roskilde Fjord murtovesistöstä kerättiin neljältä eri paikalta kolmena eri aikana näytteitä hiekkaputkimadosta sekä paikallisista lajeista. Niiden väliltä löytyi vahva, positiivinen korrelaatio, joka kertoo siitä että sekä geneettinen monimuotoisuus lajin sisällä, että lajien välinen monimuotoisuus eliöyhteisössä reagoivat samalla tavalla ympäristönsä kautta toimiviin prosesseihin. Hiekkaputkimadon sisäistä monimuotoisuutta selittäviä ympäristön ominaisuuksia olivat sedimentin laatu ja sen sisältämän orgaanisen aineksen määrä, ja lajien välistä monimuotoisuutta sedimentin laatu sekä veden suolaisuus ja sen vaihtelu. Vaikka havaittuun suhteeseen vaikuttaisivat myös epäsuorat tekijät, kuten lajien välinen kilpailu, positiivisen korrelaation havaitseminen merkitsee että yhden monimuotoisuuden tason ennustaminen toisen tason, tai jonkin ympäristön tekijän kautta, voisi olla mahdollista. Esimerkiksi tutkimalla pelkästään hiekkaputkimadon sisäistä monimuotoisuutta voitaisiin pyrkiä määrittämään myös paikallista lajien monimuotoisuutta ilman lajikartoitusta. Tämä voisi osoittautua edistykselliseksi lähestymistavaksi monimuotoisuuden tasojen yhtenäiselle tutkimukselle ja suojelulle, joiden edistämiseksi tarvitaan lisää tietoa erilaisten lajien ja ympäristön ominaisuuksien vaikutuksista.
...
Biodiversity research is mainly based on studying the numbers and relative abundances of different biological variants. For the field of population genetics, these variants are genes or alleles within a species; and for the field of community ecology, they are species within a community. Both of these biodiversity levels – genetic diversity and species diversity – are affected by similar ecological and evolutionary processes, which in turn are shaped by characteristics of the environment. Several studies have shown that responses to the environmental characteristics are linked to variable relationships between the two levels of diversity. Notably, theory predicts a positive relationship due to similar forces acting in similar ways on both of the levels. Studies of these relationships have mainly focused on terrestrial systems, and have remained largely unexplored in marine environments. Finding a covariation between the diversity levels outside of terrestrial conditions and linking it
to the characteristics of the environment would outline the similarities between processes controlling genetic and species diversities. In this study, a relationship between the genetic diversity of a worm Pygospio elegans and the species diversity of the local invertebrate community was examined with different environmental characteristics (sediment characteristics, salinity, and temperature) that could explain the observed patterns. Samples of P. elegans and local macrofauna were collected from four different sites and three different times within a year at Isefjord-Roskilde Fjord estuary complex in Denmark. A strong positive relationship was found, which indicates that both the genetic diversity within this species, and the species diversity within these communities, react similarly to the mechanisms acting through their environment. The environmental characteristics that seemed to affect the patterns most were the sediment quality and its organic content for the genetic diversity, and the quality of the sediment, the water salinity and its fluctuation for the species diversity. Although implicit processes, such as competition, cannot be excluded from the interpretation, the positive correlation found in this study implies that it could be possible to predict one level of diversity based on the other, or based on one of environmental characteristics that affects both levels. For example, time consuming taxonomic analyses could be substituted by genetic analyses of P. elegans alone, from which the level of species richness could be estimated. This would be a valuable approach for research and conservation, and more studies of the topic with different species and environmental properties are needed to advance this field of unified biodiversity research.
...
