Tapaustutkimus Psychotherapy Process Q -Set (PQS) -menetelmän soveltuvuudesta terapiavuorovaikutusta tutkivana menetelmänä

Abstract

Tämä pro gradu–tutkielma on osa tutkimusprojektia, jonka aikana yhtä yksilöpsykoterapiaprosessia on tutkittu useista eri näkökulmista hyödyntämällä niin laadullisia kuin määrällisiäkin tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Psychotherapy Process Q-Set (PQS) -menetelmän avulla, miten vuorovaikutus terapeutin ja asiakkaan välillä rakentui ja vaihteli keskenään hyvin erilaisten terapiaistuntojen kuluessa ja arvioida samalla myös sitä, miten PQS toimii terapiavuorovaikutusta tutkivana menetelmänä. Tutkimusaineisto koostui yhdestä terapiaprosessista, josta valittiin yhteensä 22, PQS-menetelmän avulla luokiteltua psykoterapiaistuntoa ja näiden pohjalta tarkemman tutkimuksen kohteeksi valikoitui kaksi perättäistä istuntoa, joiden kuluessa muutos istunnosta toiseen siirryttäessä oli tilastollisesti myös tavoitettavissa. Tutkimuksen aikana terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta tarkasteltiin ensin paneutumalla istunnoista muodostettuihin litterointeihin, sekä ääni- ja kuvatallenteisiin. Tämän jälkeen kustakin istunnosta muodostettuja laadullisia havaintoja tarkasteltiin yhdessä PQS-luokitusten kanssa. Tutkimuksen pohjalta oli havaittavissa, että vuorovaikutuksen rakentumista istuntojen kuluessa säätelivät eri teemat, joista niiden kuluessa keskusteltiin. PQS-menetelmää hyödyntämällä tavoitettiin hyvin terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksen rakentuminen vastavuoroisesti niin, että asiakas vaikutti toiminnallaan selkeästi terapeutin mahdollisuuksiin hyödyntää interventioitaan ja terapeutin kasvava aktiivisuus, sekä asettuminen yhteistyöhön vaikuttivat vastaavasti siihen, miten asiakas työskentelyyn istuntojen aikana asettui. Tutkimuksen pohjalta oli havaittavissa, että menetelmänä PQS tavoitti paremmin terapeutin kuin asiakkaan vuorovaikutukseen liittyvää vaihtelua. Asiakkaan terapiatyöskentelyyn liittyviä haasteita oli yksittäisten väittämien tasolla vaikeampaa tavoittaa, jonka vuoksi laadullisten havaintojen merkitys korostui aineistoa analysoitaessa.