dc.contributor.advisor | Astikainen, Piia | |
dc.contributor.author | Järveläinen, Saara | |
dc.contributor.author | Koivula, Sanni | |
dc.date.accessioned | 2016-02-19T10:29:59Z | |
dc.date.available | 2016-02-19T10:29:59Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1522816 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48851 | |
dc.description.abstract | Ikääntyminen on yhteydessä kognitiiviseen heikkenemiseen, varsinkin hidastuneeseen prosessointinopeuteen. Toisaalta, fyysinen aktiivisuus voi hidastaa kognitiivista heikkenemistä. Tutkiaksemme ikääntyneiden kognitiivista toimintaa sekä sen yhteyttä fyysiseen kuntoon, mittasimme automaattisia herätevaste-komponentteja kuulo- ja tuntojärjestelmässä sekä näiden komponenttien yhteyttä kognitioon (mitattu lukuisilla neuropsykologisilla testeillä) ja fyysiseen kuntoon. Koehenkilöinä oli 90 ikääntynyttä (63–81 vuotta) ja 41 nuorta (20–30 vuotta) naista. Muutoksen havaitsemista ilmentävä aivovaste (poikkeavuusvaste) oli alentunut vanhuksilla sekä kuulo- että tuntokokeessa. Löysimme yhteyden prosessoinnin nopeutta mittaavista neuropsykologisista testeistä muodostetun pääkomponentin ja tuntopoikkeavuusvasteen välillä. Mitä nopeampi prosessoinnin nopeus henkilöllä oli neuropsykologisissa testeissä, sitä vähemmän hänen aivovasteessaan näkyi ikääntymismuutosta. Lisäksi, mitä nopeampi prosessoinnin nopeus ikääntyneellä oli, sitä paremmassa fyysisessä kunnossa hän oli. Tulokset osoittavat, että sekä kuulo- että tuntopoikkeavuusvaste ovat herkkiä mittaamaan muutoksen havaitsemiseen liittyviä ikääntymismuutoksia. Tuntopoikkeavuusvaste voi myös olla hyvä biomarkkeri kognitiivisen heikkenemisen aikaisessa havaitsemisessa. | fi |
dc.description.abstract | Aging is associated with cognitive decline, especially slowing of processing speed. On the other hand, physical activity may diminish aging-related cognitive decline. In order to study cognitive functions in elderly and its possible relationship to physical fitness, we recorded pre-attentive event-related potentials (ERP) in both auditory and somatosensory modality in young (n=41, 20–30 years old) and elderly adults (n=90, 63–81 years old). In addition, ERP amplitudes and their relation to cognition (measured with a variety of neuropsychological tests) and physical fitness were investigated in elderly. As expected, we found both auditory (aMMR) and somatosensory mismatch response (sMMR) to be attenuated in aged compared to young adults. This ERP component indicates automatic change detection ability. In aged, neuropsychological tests measuring processing speed correlated with sMMR, but not with aMMR. The better the processing speed, the less attenuated the sMMR was. Better
processing speed was also associated with better physical fitness in the aged participants. The results indicate that both aMMR and sMMR are sensitive measures of aging-related
attenuation in automatic change detection ability. sMMR may also be a potential biomarker for the early detection of cognitive decline. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (44 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea
ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö
kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.subject.other | ikääntyminen | |
dc.subject.other | herätevasteet | |
dc.subject.other | poikkeavuusvaste | |
dc.subject.other | kognitio | |
dc.subject.other | fyysinen kunto | |
dc.title | Auditory and somatosensory event-related potentials and their associations to cognitive functions and physical fitness in healthy aging | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201602191627 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.date.updated | 2016-02-19T10:29:59Z | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | ikääntyminen | |
dc.subject.yso | kognitio | |
dc.subject.yso | fyysinen kunto | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
dc.type.okm | G2 | |