Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHáhn, Judit
dc.contributor.authorMäkinen, Emma
dc.date.accessioned2016-01-29T17:16:10Z
dc.date.available2016-01-29T17:16:10Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48535
dc.description.abstractKutsuretoriikka on vuonna 1995 esitelty retoriikan muoto, jonka 20-vuotiselle tutkimushistorialle ovat olleet tunnusomaisia teoriasta esitetty kritiikki ja tutkijoiden metodologiset erimielisyydet. Kutsuretoriikka on feministisestä tutkimuksesta syntynyt tutkimuskohde, joka on harvoin sisällytetty osaksi kielitieteellistä tutkimusta. Kutsuretoriikalla tarkoitetaan puhujan tapaa kutsua yleisö näkemään maailma tai jokin tietty asia hänen näkökulmastaan. Tämä retoriikka eroaa perinteisestä suostuttelevasta retoriikasta siinä, ettei puhujan tavoitteena ole painostaa tai taivutella yleisöä yhtymään hänen mielipiteeseensä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on ottaa osaa tähän yhä käynnissä olevaan keskusteluun kutsuretoriikasta. Tutkimuksen aineistoksi valittiin kaksi englanninkielistä puhetta, jotka molemmat käsittelivät puhujan valitsemalla tavalla ihmisten välistä tasa-arvoa. Yksi kutsuretoriikkaan kohdistuvista kritiikeistä koskee sen käytön rajoittumista vain naispuhujiin ja tästä syystä aineisto valittiin sisältämään yksi puhe mieheltä, amerikkalaiselta rauhanaktivisti Zak Ebrahimilta, ja yksi puhe naiselta, brittiläiseltä näyttelijältä Emma Watsonilta. Tämän tutkimusasetelman avulla haluttiin selvittää, voiko kutsuretoriikan käyttäjän identifioida tarkasti vai onko kyseinen retoriikka kaikkien käytettävissä. Aineisto analysoitiin erikseen ja molemmista puheista tunnistettiin kutsuretoriikan kaksi laajempaa retorista keinoa: näkökulmien tarjoaminen ja ulkoisten olosuhteiden luominen. Analyysissä selvisi, että puhujat käyttivät näkökulmia tapana kutsua yleisönsä näkemään tasa-arvo heidän näkökulmastaan. Käytettyjä näkökulmia olivat henkilökohtaiset ja muiden näkökulmasta esitetyt kertomukset sekä esimerkiksi tilastojen esiintuominen. Tämän lisäksi kutsuretoriikan mahdollistavat ulkoiset olosuhteet – osanottajien tasa-arvo, mielipiteen ilmaisemisen vapaus sekä kommunikatiivisen tilanteen turvallisuuden ylläpitäminen – esiintyivät kummassakin puheessa. Kutsuretoriikan analysointi kielitieteellisestä näkökulmasta kaipaa lisää tutkimusta ja toivon tämän kandidaatintutkielma toimivan sille innoittajana. Olisi myös tärkeää selvittää perusteellisemmin, minkälaisissa konteksteissa kutsuretoriikan eri muotoja käytetään ja miksi tätä puhetapaa saatetaan käyttää rinnakkain suostuttelevan retoriikan kanssa.fi
dc.format.extent26
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherinvitational rhetoric
dc.subject.otherfeminist linguistics
dc.subject.otherequality
dc.title"I'm tired of hating people" : the use of invitational rhetoric in speeches on equality
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201601291349
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.date.updated2016-01-29T17:16:11Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot