Liikuntasuhteen muutokset vuorotyötä tekevien aikuisten liikuntaintervention tuloksena : tapaustutkimus SOHVALTA! -kehittämishankkeesta Hyvinkään kaupungin liikuntapalveluissa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Sarva, Kati 2016. Liikuntasuhteen muutokset vuorotyötä tekevien aikuisten liikuntaintervention tuloksena: tapaustutkimus SOHVALTA! -kehittämishankkeesta Hyvinkään kaupungin liikuntapalveluissa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, pro gradu -tutkielma 84 s, 11 liitesivua.

Miksi jotkut valitsevat liikkumisen tai fyysisen aktiivisuuden ja joillakuilla on vaikeuksia päästä ylös sohvalta vapaa-aikanaan? Sopivan, säännöllisen ja riittävän terveysliikunnan avulla on mahdollista parantaa jaksamista myös hyvin kuluttavassa vuorotyössä. Suuri osa suomalaisista aikuisista liikkuu kuitenkin terveytensä kannalta riittämättömästi. Vuorotyötä tekevät eivät liene tässä asiassa poikkeuksia.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko noin viiden kuukauden liikunnan lisäämiskurssin avulla saada aikaan muutosta vuorotyötä tekevien aikuisten liikuntasuhteessa. Lisäksi haluttiin selvittää, voiko aikuinen oppia lyhyiden lajikokeilujen kautta tunnistamaan liikunnassa enemmän merkityksiä tai kokea ne voimakkaampina ja voidaanko aikuisena löytää uusia näkökulmia, jotka edistävät liikunnan valitsemista fyysisesti passiivisemman oleilun sijaan.

Tutkimus toteutettiin Hyvinkään kaupungin liikuntapalveluiden SOHVALTA! -hankkeen toisella liikunnan starttikurssilla. SOHVALTA! on kolmivuotiseksi suunniteltu hanke, jossa tavoitteina on vähentää sairauspoissaoloja, lisätä liikuntaa ja tasa-arvoistaa palveluntarjontaa. Hanke on tarkoitettu terveytensä kannalta liian vähän liikkuville vuorotyötä tekeville. Tutkimusaineisto koostui 27:n vuorotyötä tekevän henkilön alkukyselystä ja haastattelusta, 12 loppukyselystä ja 10 loppuhaastattelusta sekä tutkimuspäiväkirjasta. Kyselyt toteutettiin Webropol -ohjelmalla. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan analysoimista varten. Analyysimenetelmänä oli aineiston teemoittelu. Lisäksi kyselyjä analysoitiin myös määrällisin menetelmin.

Liikuntasuhdetta tutkittiin ainoastaan omakohtaisen liikunnan osalta. Alle puolessa vuodessa saatiin aikaiseksi positiivisia muutoksia vuorotyötä tekevien aikuisten liikuntasuhteessa, mutta vain, jos yleinen elämäntilanne oli sellainen, että muutoksille oli tilaa. Osa aikuisista oppi lajikokeiluiden avulla tunnistamaan enemmän merkityksiä ja osa koki tunnistamansa merkitykset voimakkaampina. Myös uusia liikkumista edistäviä näkökulmia löydettiin. Osa sai noustua hankkeen avulla sohvalta ylös.

Liikunnan lisääminen tahdosta ja vakaasta aikomuksesta riippumatta ei ole yksinkertaista. Vaikka liikuntasuhde vahvistuisi uusien tunnistettujen merkitysten myötä ja vaikka tunnistetut merkitykset syvenisivät, ei varsinaiseen toimintaan johtavaa kynnystä välttämättä silti ylitetä. Osalla vuorotyötä tekevistä kynnys yksinkertaisesti on liian korkea, koska kyse on ennemmin elämäntilanteen kokonaisuudesta kuin pelkästään sohvan vetovoiman voittamisesta.

ABSTRACT

Sarva, Kati 2016. Changes in Physical Activity Relationship (PAR) of shift workers as a result of physical activity intervention: case study SOHVALTA! (“Of the couch”) development project of the Hyvinkää city’s physical activity services. Department of Sport Sciences, Uni-versity of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Pedagogy 84 pp, 11 appendices.

Why do some people choose to move or do physical activity and some people have difficulties to get off the couch during their free time? With the help of suitable, regular and sufficient health enhancing physical activity it is possible to improve one’s managing in very wearing shift work. However, most of the Finnish adults do not do enough physical activity for their health.

The purpose of this study was to find out if it is possible to make a difference in shift workers’ PAR with the help of five months course which aimed at increasing physical activity. In addi-tion the goal was to research if an adult can learn to recognise further and deeper meanings in the PAR via short sport trials and it is possible in the adult age to find new viewpoints that support choosing physical activity instead of being physically more passive.

The study was conducted during the second starting course of the SOHVALTA! project in Hyvinkää. SOHVALTA! is a three-year project with the goal to reduce sick leaves, increase physical activity and make the physical activity services more equally available. The project is meant for those shift works who don’t do enough physical activity to get health benefits. The empirical data consisted of a pre-survey and interviews with 27 shift workers, 12 post-surveys and 10 closing interviews as well as a research diary. The surveys were conducted with the Webropol programme. The interviews were recorded and transcribed word by word. The ana-lysing method was thematic clustering. The surveys were analysed with qualitative and quantitative methods.

Physical Activity Relationship was researched only for the part of personal physical activity. In less than half a year positive changes appeared in the PAR of the shift workers, but only when the person’s general life situation was such that making changes was possible. With the sport trials some of the participants learned to recognise new and deeper meanings. They also found new viewpoints that supported physical activity. Thanks to the project some shift work-ers “got off the couch”.

It is not simple to increase physical activity even though one would strongly desire it. Even though the PAR would strengthen with the new and stronger meanings, it does not necessarily mean that you can cross the barrier to actually do physical activity. For some shift workers the barrier is simply too high because it is all about their general life situation than only about conquering the gravity of the sofa.