Tietojärjestelmien yhteentoimivuus määritellään kahden tai useamman järjestelmän
kyvyksi vaihtaa tietoa ja käyttää vaihdettua tietoa. Määritelmä kattaa teknisen
ja semanttisen yhteentoimivuuden. Tekniseen yhteentoimivuuteen sisältyvät
esimerkiksi yhteentoimivat protokollat ja tietorakenteet. Semanttisessa yhteentoimivuudessa
tiedon merkitys säilyy tiedon siirrossa ja siirron jälkeisessä käsittelyssä
toisessa tietojärjestelemässä. Yhteentoimivuutta voidaan tarkastella myös
prosessien ja organisaation sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmista.
Terveydenhuollon toimintaympäristössä tietojärjestelmien yhteentoimivuus
on pitkään ollut puutteellisesti ratkaistu, eikä tilanne vieläkään ole ongelmaton.
Yhteentoimivuutta on edistetty ottamalla terveydenhuollon tietojärjestelmissä
käyttöön kansainvälisiin standardeihin perustuvia ratkaisuja. Potilaskertomuksen
rakenteistaminen ja kansallisten luokitusten ja koodistojen käyttö on
tuottanut potilaskertomuksiin yksiselitteisemp
ää sisältöä, mutta vertailukelpoisen
tiedon tuottamiseksi tarvitaan lisäksi toimintamallien yhtenäistämistä.
Yhteentoimivuuden testaus toteutetaan usein vaiheistetusti, aloittaen yhdenmukaisuuden
testauksesta. Yhdenmukaisuutta testataan standardin tai mää-
rittelyn vaatimuksiin perustuen. Varsinaisessa yhteentoimivuuden testauksessa
testauksen kohteena on järjestelmän toiminta yhdessä toisen järjestelmän tai järjestelmien
kanssa ja testitapaukset voivat painottua toimialan kannalta olennaisiin
toiminnallisuuksiin määrittelyiden lisäksi.
Tapaustutkimuksessa tutkittiin Potilastiedon arkistoon liitettävien järjestelmien
yhteentoimivuuden testausta. Aineistona olivat testaushavainnot ja yhteistestaukseen
osallistuneille tehty kysely. Havaintoja analysoimalla pyrittiin selvittämään,
missä määrin yhteistestauksessa todetut virheet liittyvät yhteentoimivuuteen
ja millaisia muita havaintoja oli tehty. Kyselyllä kerättiin kehittämisehdotuksia
ja palautetta. Tulokset osoittivat, että yhteentoimivuuteen liittyvien havaintojen
osuus oli runsas kolmannes kaikista havainnoista. Huomattavan paljon
havaintoja kirjattiin testauksen suorituksesta ja raportoinnista. Tämä yhdistettiin
puutteisiin dokumentaatiossa sekä testaajien perehdytyksessä, mutta toisaalta
heikosti soveltuviin testitapauksiin. Testitapausten kehittämistarpeita nousi
esille myös kyselyn vastauksissa. Tulosten valossa voitiin pohtia myös yhteistestauksen
oikea-aikaisuutta. Testattavan järjestelmän riittävä valmius on osatekijänä
mahdollistamassa sujuvan ja objektiivisen yhteistestauksen.
...
Interoperability is defined as the ability of two or more systems to change information
and use the information that has been changed. The definition covers
technical and semantic interoperability. Technical interoperability includes, for
example, interoperable protocols and data structures. In semantic interoperability
the meaning of information is not altered during exchange or when the information
is processed in another system. There is also a business process or organizational
aspect in interoperability and it can be influenced by political decisions.
In the healthcare domain there have been deficiencies in information systems
interoperability solutions for a long time, and the situation has not yet been
completely solved. Solutions based on international standards have advanced interoperability
in healthcare information systems. Adding more structure and
common classifications into the electronic health record has improved its unambiguousness,
but unified workflows a
re also needed to produce comparable data.
Interoperability testing often consists of phases, and the beginning phase is
conformance testing. Conformance testing is based on the requirements stated in
a standard or specification. In the actual interoperability testing the target is to
test how the system interoperates with another system or systems. In addition to
the specifications the interoperability test cases may emphasize the functionalities
that are relevant for the domain.
In the case study the interoperability testing of Finnish national Patient data
repository was investigated. There were two data sources for the study: observations
from the conformance and interoperability testing and an electronic questionnaire
addressed to persons who took part in the testing. The analysis of the
observations aimed to clarify which portion of them were interoperability-related
and what other observations were made. The questionnaire gathered development
ideas and feedback. The results showed that approximately one third
of the observations could be associated with interoperability or conformance. A
considerable amount of observations concerned execution and reporting of the
tests. This could be seen as a consequence of insufficient documentation and introduction
to testers, but also unsuitable or incoherent test cases. Needs to improve
the test cases emerged in the questionnaire responses too. Additionally,
based on the results systems should meet defined prerequisites before the interoperability
testing to enable a fluent and objective testing process.
...
