Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorVilkuna, Kustaa H. J.
dc.contributor.authorKuusela, Jaakko
dc.date.accessioned2015-11-17T16:34:10Z
dc.date.available2015-11-17T16:34:10Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1504202
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47715
dc.description.abstractSuomalainen maaseutu koki 1800-luvun loppupuoliskolla muutoksen. Omavaraisesta maataloudesta siirryttiin uusien ja tehokkaampien työmenetelmien avulla teolliseen maanviljelyyn 1870-luvulta lähtien. Vuosisadan loppua kohden talonpojat omaksuivat uusia työvälineitä ja -tapoja. Myös kulutustottumukset muuttuivat. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maaseudulla karjatalous ja heinän peltoviljely muuttivat maanviljelystä. Metsien arvo nousi sahateollisuuden kasvun myötä, mikä johti varallisuuden kasvuun useilla alueilla. Tutkimus käsittelee maaseudun työtapoja ja muutosta Laukaassa vuosien 1850–1900 perukirjojen rauta- ja metalliesineiden luetteloiden kautta. Perukirjoihin merkittiin kuolinpesän irtain ja kiinteä omaisuus. Perukirjoja tarkastelemalla voidaan nähdä millaisia työkaluja ja työtapoja maaseudulla on ollut käytössä ja miten ne muuttuivat ajan saatossa. Perukirjojen esineluetteloista voidaan myös nähdä uusien tavaroiden ja tapojenkin leviäminen maaseudulle. Perukirjoissa esiintyvien rautaesineiden ja metallisten kulutustavaroiden kirjo kasvoi 1800-luvun loppua kohden. Perinteisiä työtapoja edustivat erilaiset kirveet, elonkorjuu- ja maanmuokkausvälineet sekä esimerkiksi sepän työkalut. Uudempia työtapoja edustivat erilaiset maatalouskoneet sekä uudenlaiset aurat. Metallisten kulutustavaroiden määrä lisääntyi vuosisadan loppua kohden. Kahvinjuonnin lisääntymisestä kertovat kahvipannut. Tupia ryhdyttiin valaisemaan vuosisadan loppua kohden valopetrolia käyttävillä valaisimilla ja ajankäytössä erilaiset kellot alkoivat olla entistä tärkeämpiä. Myös ruokatalous muuttui tutkimusajankohtana erilaisten kattiloiden ja pannujen yleistyessä. Tutkimus on kulttuurihistoriallinen. Perukirjat kertovat myös varallisuudesta, joten myös taloushistoria on tutkimuksessa läsnä. Historian lisäksi tutkimus on vahvasti sidoksissa perinteiseen kansatieteeseen ja aineellisen kulttuurin tutkimukseen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (100 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othermaatalous
dc.subject.othermuutos
dc.subject.otheraineellinen kulttuuri
dc.subject.otherperukirjat
dc.subject.otherLaukaa
dc.titleKirves, sirppi ja kahvipannu : rautaesineistö ja metalliset kulutustavarat Laukaan pitäjän perukirjoissa 1850-1900
dc.title.alternativeRautaesineistö ja metalliset kulutustavarat Laukaan pitäjän perukirjoissa 1850-1900
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201511173693
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.date.updated2015-11-17T16:34:11Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.ysomaatalous
dc.subject.ysomuutos
dc.subject.ysoaineellinen kulttuuri
dc.subject.ysoperukirjat
dc.subject.ysoLaukaa
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot