Ympäristöasioiden hallinta Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa : laadullinen sisällönanalyysi henkilökunnan haastatteluista

Abstract

TIIVISTELMÄ

Maija Puska (2015). Ympäristöasioiden hallinta Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa. Laadullinen sisällönanalyysi henkilökunnan haastatteluista. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväs-kylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 101 s., kaksi liitettä.

Suomen valtio ja Suomen Kuntaliitto ovat sitoutuneet kaikessa toiminnassaan kestävän kehi-tyksen edistämiseen. Sitoumus koskee myös kunnallisten liikuntapalveluiden järjestämistä. Jyväskylän liikuntapalveluissa ympäristöasioiden hallinta on ollut osa organisaation toimintaa jo pitkään. Liikuntapalveluissa käytetään kaupungin ympäristöjärjestelmää ja yksikkökohtaisia ympäristöohjelmia ympäristöjohtamisen työkaluina. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitukse-na on selvittää, miten ympäristöjärjestelmä ja -ohjelmat ovat vaikuttaneet liikuntapalveluiden organisaatiokulttuurin ja henkilöstön työkäytäntöihin. Tutkielma on osa Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria -hanketta (KEKLI).

Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa liikuntapalveluiden työntekijää. Heistä viisi työskenteli asiantuntija- ja esimiestehtävissä, kolme oli liikuntapaikanhoitajia. Haastatelluista seitsemän oli miehiä ja yksi nainen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ja ne analysoitiin laadulli-sen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto luokiteltiin teoriaoh-jaavasti ja pääluokista muodostettiin analyysirunko. Toisessa vaiheessa haastatellut jaettiin kolmeen ryhmään vastauksissa olleiden erojen ja samankaltaisuuksien perusteella. Kunkin ryhmän vastaukset analysoitiin analyysirungon avulla. Muodostetut ryhmät olivat ydinryhmä, muutoksessa mukana ja ulkopuoliset.

Ydinryhmä ja muutoksessa mukana -ryhmä olivat melko samankaltaisia. Eniten haastateltuja erotteli yleinen ja ympäristöohjelmiin liittyvä ympäristöasiantuntemus. Suurimmat erot muo-dostuivat ydinryhmän ja ulkopuolisten välille ympäristöohjelmien tuntemuksessa, ympäristöai-heiden näkymisessä työyksikössä, työn kehittämisessä ja motivoinnissa.

Ympäristöjärjestelmä ja -ohjelmat olivat vaikuttaneet myönteisesti asiantuntija- ja esimiesteh-tävissä työskentelevien työkäytäntöihin. Myös vaikutus organisaatiokulttuuriin lienee myön-teinen. Kahden liikuntapaikanhoitajan työkäytäntöihin tai yksikön kulttuuriin järjestelmä ei ollut vaikuttanut lainkaan. Yhden liikuntapaikanhoitajan työkäytännöt olivat muuttuneet ym-päristöauditoinnin jälkeen, vaikka hän ei ympäristöjärjestelmää tai ohjelmien sisältöjä tun-tenutkaan. Vaikutus hänen yksikkönsä organisaatiokulttuuriin lienee vähäinen. Tutkimuskirjal-lisuudesta löytyi useita keinoja organisaation ympäristöjohtamisen ja henkilöstön ympäristö-osaamisen kehittämiseksi. Nämä kehitysehdotukset esitetään tutkimuksen johtopäätöksissä.

The state of Finland and the Association of Finnish Local and Regional Authorities have both committed to advancing sustainable development in their administration. This commitment concerns all branches of administration, including municipal sport departments and the organization of municipal sport services. The town of Jyväskylä has its own Environmental Management System (EMS), which is a tool used to manage the impacts of an organization’s activities on the environment. Different administrational departments have their own environmental programmes and objectives. The purpose of this master’s thesis was to study how the EMS and the environmental programmes have affected the organizational culture and working methods of the staff in municipal sport services in Jyväskylä. The thesis is part of “Towards ecologically sustainable sports culture”-action research project (KEKLI-project). Eight members of the staff were interviewed. Five of them worked as experts and managers in the sport services. Three of the interviewees worked as sport facility attendants. One of the interviewees was woman and the others were men. The interviews were semi-structured and they were analysed qualitatively. The analysing phase consisted of two parts. In the first part the data was classified into six main categories and twenty subcategories. In the second part of the analysis the interviewees were divided into three groups. The typical answers of each group were described in all the main categories. The three groups were named ”insiders”, ”followers” and ”outsiders”. The first and the second group were quite similar. They consisted of experts and managers. The most important factor separating these groups was general expertise in environmental matters and the expertise concerning the EMS and the environmental programmes. The third group, outsiders, consisted of sport facility attendants. They differed most from the insiders in expertise concerning the EMS and the environmental programmes. Outsiders were not interested in environmental matters concerning their work. They also had difficulties in developing their working methods. Two of the sport facility attendants had not made any efforts to save water or energy or sort waste in their facility. The EMS and the environmental programmes had affected the organizational culture and working methods of the staff in different ways. Experts and managers had changed their working methods to save water and energy. A high value was placed on environmental matters and protecting the environment in their organizational culture. On the contrary, the EMS had not affected the organizational culture of the outsiders and neither had two of them changed their working methods. Ways to improve environmental management in municipal sport services in Jyväskylä were identified from previous literature.