Kielen vaikutus yliopistoon sisäänpääsyssä vuonna 2012

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan yliopiston opetuskielen ja toisaalta yliopistoon hakijan äidinkielen yhteyttä yliopistoon hyväksymiseen. Aineisto koostuu vuonna 2012 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista. Tiedot saatiin Opetushallituksen ylläpitämästä Yli- opistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä hakijan äidinkielen mukaan eriteltynä. Ruotsin- kielisten yliopistojen opetusohjelmien perusteella muodostettiin 17 tarkasteltavaa tieteenalaa. Tutkimustulokset osoittivat, että ruotsinkieliseen yliopistoon oli helpompi päästä opiskele- maan kuin suomenkieliseen. Keskimäärin todennäköisyys tulla valituksi ruotsinkieliseen yli- opistoon oli noin kaksinkertainen. Neljän helppopääsyisimmän yliopiston joukossa olivat kaikki kolme ruotsin kielellä opetusta antavaa yliopistoa. Niin ikään ruotsinkielisen hakijan oli suomenkielistä hakijaa todennäköisempää saada opiskelupaikka, ja tässäkin tapauksessa todennäköisyys oli noin kaksinkertainen. Suurimmat erot ruotsinkielisen hakijan hyväksi ha- vaittiin sosiaalitieteissä, kasvatustieteissä ja kauppatieteissä. Suomenkielinen hakija sen sijaan pääsi ruotsinkielistä todennäköisemmin opiskelemaan hammaslääketiedettä ja luonnontieteitä. Tarkasteltaessa sisäänpääsyä hakijan omalla äidinkielellä annettavaan koulutukseen erot pää- sääntöisesti kasvoivat. Näin tarkasteltuna suomenkielisen hakijan oli todennäköisempää tulla valituksi ainoastaan hammaslääketieteen koulutukseen. Farmasiassa, luonnontieteissä ja lää- ketieteessä tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. Tutkimuksen perusteella ruotsinkieli- syydestä on hakijalle hyötyä yliopistoon pyrittäessä.