Lymen borrelioosi on Suomessakin yleinen puutiaisten levittämä tauti. Borrelioosin ensimmäisiä oireita ovat muun muassa puutiaisen pureman ympärille muodostuva ihottuma, päänsärky, väsymys ja kuume. Myöhemmin tauti voi aiheuttaa nivel- tai sydäntulehduksen sekä neurologisia oireita. Borrelioosi on monessa suhteessa kiistanalainen tauti, sillä esimerkiksi sen hoidosta ja mahdollisesta kroonistumisesta on kaksi eriävää näkemystä. Taudin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi -bakteeri (Bb). Bb pystyy välttelemään isännän
immuunipuolustusta useilla eri mekanismeilla. Bakteeri on korkkiruuvinmuotoinen spirokeetta, mutta voi esiintyä myös epätyypillisinä muotoina, joihin kuuluu esimerkiksi pyöreä muoto (RB; engl. round body). Hypoteesina oli, että RB aiheuttaa erilaisen immuunivasteen kuin spirokeetta mahdollisesti siten vaikuttaen taudin kroonistumiseen. Tutkimuksessa verrattiin Bb:n eri muotojen fagosytoosia sekä prosessointia makrofageissa immunoleimaamalla syöjäsoluista aktiini, lysosomit
sekä endoplasmakalvosto. Konfokaalimikroskooppikuvista tutkittiin kolokalisaatioanalyysilla sijaitseeko soluun sisäänotettu Bb samassa kohdassa kuin nämä soluelimet. Lisäksi tutkittiin luonnollisen ja hankitun immuniteetin yhdistäviä
dendriittisoluja. Dendriittisolujen kypsyminen varmistettiin ensin virtaussytometrillä, jonka jälkeen soluja stimuloitiin Bb:n eri muodoilla. Tämän jälkeen stimuloitujen solujen erittämät sytokiinit analysoitiin. Sytokiinit ohjaavat immuunivasteen kehitystä kiihdyttäen tai estäen sen muodostumista. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että molemmat muodot kolokalisoivat aktiinin kanssa todennäköisesti fagosytoosin aikana. Spirokeetat kolokalisoivat useammin lysosomien kanssa kuin RB:t. Spirokeettoja on aiemmin havaittu solulimassa, mutta näiden tulosten perusteella RB:t joutuvat spirokeettoja useammin lysosomien ulkopuolisen hajotuksen kohteeksi. Endoplasmakalvoston ja Bb:n vähäisestä kolokalisaatiosta ei voitu vetää johtopäätöksiä, koska varsinaisen signaalin erottaminen taustasta oli mahdotonta. Sen vuoksi bakteerin antigeenien mahdollinen esittely samaa reittiä kuin virusproteiinit jäi yhä selvittämättä. Dendriittisolujen kyspsymisprotokolla ei tuottanut haluttua tulosta, vaan vain 10 % soluista kypsyi. Dendriittisolujen tuottamissa sytokiineissa näkyi määrällisiä eroja esimerkikisi interleukiini 8, CCL2 ja CCL5:n kohdalla,
mutta niiden merkitsevyyttä ei voida todeta toistamatta koetta. Bb:n spirokeetta- ja RB-muotojen prosessointien välillä immuunisoluissa vaikuttaa olevan eroja, jotka kuitenkin vaativat lisätutkimuksia. Mahdollisesti RB-muodon erilainen immuunivaste on yhteydessä kroonisen borrelioosin kehittymiseen.
...
Lyme disease is a tick-borne disease also encountered in Finland. Common symptoms of Lyme disease are erythema migrans –skin lesion, headache, fatigue, and fever. Possible symptoms in the late stage of the disease are arthritis, carditis, and neuroborreliosis. The causative agent is a spirochete called Borrelia burgdorferi (Bb). Bb has multiple methods to evade host immunity, and many aspects of host immune response to Bb are not yet examined. The disease is a subject of a great controversy. Particularly the possibility of a chronic Borrelia infection is under debate. Bb can alter its shape and transform into a round body (RB) form, which has been suggested to play a role in chronic disease. Phagocytic cells play a significant role in clearing an infection as well as activating other aspects of immunity. Here, actin, lysosomes and endoplasmic reticulum (ER) were immunolabeled in macrophages, and their colocalization with internalized spirochetes or RBs was analyzed based on confocal m
icroscopic images. Dendritic cells are antigen-presenting cells and the main link between innate and adaptive immunity. First, a dendritic cell maturation protocol was developed and then cells were stimulated with either spirochetes or RBs. Cytokines excreted by stimulated dendritic cells were analyzed. As a result, actin colocalization with both forms was equal suggesting that actin is used in the phagocytosis of both forms. Spirochetes colocalized more with lysosomes than RBs. Spirochetes are reported to be degraded not only in lysosomes but also in the cytosol. These results suggested that RBs are degraded more often in the cytosol. Low colocalization of either form with ER led to the conclusion that another method is required to study possible major histocompatibility complex class I antigen presentation. The dendritic cell maturation protocol did not produce as high maturation rate as pursued. However, some differences in cytokine secretion were detected between spirochetes and RBs. For example, interleukin 8, CCL2 and CCL5 had an increased production by RB stimulation. In conclusion, these results indicate a difference between spirochete and RB processing in immune cells that may cause separate immune responses. Nevertheless, further studies are required to obtain more information on the significance of the differences. Perhaps, RBs can provide an explanation for the pathogenesis behind chronic Lyme disease.
...
