dc.contributor.advisor | Takala, Tuomo | |
dc.contributor.advisor | Kasila, Kirsti | |
dc.contributor.author | Koskinen, Petra | |
dc.date.accessioned | 2015-09-11T18:22:04Z | |
dc.date.available | 2015-09-11T18:22:04Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1494983 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46802 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esimiehet ja työntekijät kokevat työhyvinvoinnin toteutumisen yrityksessä ja miten heidän mielestä yrityksen työhyvinvointia voitaisiin jatkossa kehittää. Tavoitteena oli luoda yritykselle kuvaa tämän hetkisestä työhyvinvoinnin tilasta esimiesten ja työntekijöiden kokemuksien avulla ja määritellä mahdollisia kehittämistoimenpiteitä, joita voitaisiin jatkossa hyödyntää.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona suomalaiseen energia- ja ympäristöteknologian yritykseen. Tutkimusaineistot kerättiin teemahaastattelemalla kahdeksaa työntekijää (kesä 2013) sekä kahdeksaa esimiestä (syksy 2014). Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työhyvinvointi jakaantui tutkimuksen perusteella terveyden, työturvallisuuden, yhteisöllisyyden, johtamisen sekä viestinnän kokonaisuuksiin. Tutkimuksen tulosten perusteella esimiehet ja työntekijät kokevat työhyvinvoinnin merkitykselliseksi, sillä sen avulla työn psyykkistä ja fyysistä kuormittavuutta kestetään paremmin. Lähes kaikki haastatellut kokivat työnsä psyykkisesti kuormittavaksi: yhteistyön, avoimuuden, arvostuksen ja luottamuksen toteutumiseen oltiin tyytymättömiä. Tulosten mukaan, esimiesten suhteilla omiin esimiehiinsä oli heijastusvaikutuksia esimiehenä toimimiseen; palautteenanto, kehityskeskusteluiden toteuttaminen ja tavoitteiden asettelu oli kohdeorganisaatiossa satunnaisesti toteutuvaa toimintaa.
Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnin osa-alueista selkeimmin onnistuneet kokonaisuudet olivat terveyden ja turvallisuuden osa-alueet. Terveyttä tukevista toimenpiteistä työpaikkaruokailu oli järjestetty yrityksessä hyvin ja työntekijät arvioivat työkykynsä verrattain hyväksi. Turvallisuuden osa-alueista työolosuhteisiin sekä työturvallisuusjärjestelmään oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämisenkohteiksi näyttivät muodostuvan arvojen näkyväksi tekeminen organisaation arjessa sekä esimiestyön kehittäminen. Organisaatiossa työhyvinvointia voidaan edistää tukemalla esimiesten osaamisen kehittämistä sekä määrittelemällä selkeät arvot ohjaamaan esimiestyöskentelyä ja siten organisaation arkea. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of the study was to investigate how supervisors and blue-collar workers experience well-being in the company and how it could be developed in the future. The aim of this study was to determine the view of current status of well-being in the company by using the experiences of the supervisors and the blue-collar workers and define possible development actions which could be utilized in the future.
The study was executed as an assignment for a Finnish energy and environmental technology company. The research data was collected by theme interviewing eight blue-collar workers (Summer 2013) and eight supervisors (Autumn 2014). Data was analyzed by using data-based content analysis.
Well-being was composed of health, occupational safety, sense of community, leadership and communication according to the study. Based on the results of the study the supervisors and the blue-collar workers experience well-being as significant because it enables to handle psychological and physical workload better. Almost all interviewees experienced their work as psychologically loading: they were unsatisfied with the realization of co-operation, transparency, appreciation and confidence. According to the results, the supervisors’ relationships to their own supervisors had an effect to work of supervisors; feedback, execution of performance appraisals and goal setting were occurring randomly in the case company.
The study indicated that the most successful totalities were health and occupational safety. The Interviewees were satisfied with canteen and estimated their ability to work as good. They were satisfied also with working conditions and safety systems. Development areas were to make values visible into the organization’s everyday life and development of the supervisory work. Well-being can be contributed by supporting to development of supervisory work and defining the clear values to direct the supervisors. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (94 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | työhyvinvointi | |
dc.subject.other | esimies | |
dc.subject.other | työntekijä | |
dc.subject.other | kokeminen | |
dc.subject.other | johtaminen | |
dc.title | Työntekijöiden ja esimiesten käsityksiä työhyvinvoinnin toteutumisesta ja kehittämishaasteista suurteollisuusyrityksessä : haastattelututkimus | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201509112853 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Terveystieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Johtaminen | fi |
dc.contributor.oppiaine | Management and Leadership | en |
dc.contributor.oppiaine | Terveyskasvatus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Health Education | en |
dc.date.updated | 2015-09-11T18:22:05Z | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 20424 | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 50411 | |
dc.subject.yso | työhyvinvointi | |
dc.subject.yso | terveys | |
dc.subject.yso | työturvallisuus | |
dc.subject.yso | yhteisöllisyys | |
dc.subject.yso | esimiehet | |
dc.subject.yso | työntekijät | |
dc.subject.yso | kokeminen | |
dc.subject.yso | johtaminen | |
dc.subject.yso | viestintä | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
dc.type.okm | G2 | |